• nettiextra SUOMALAISEN MUSIIKIN, TANSSIN JA TEATTERIN ERIKOISLEHTI •2/2014 3.vsk Pääyhteistyökumppanit: Pete Parkkosella Edessä superkesä Marion Rung, 68: Putous 2014 Jussi Vatasta ja Antskua yhdistää herkkyys JVG Hyvän fiiliksen tartuttajat Janna Hurmernta Siru Airistola Ei ollut uskoa voittoa todeksi Melankoliaa urbaanilla otteella Jari Sillanpäästä TÄHTIEN TÄHTI Kiitos musiikista
• 4 6 10 2 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014
• SISÄLLYSLUETTELO • Jari Sillanpäästä - Tähtien tähti / s. 4 • Putous 2014 - Jussi Vatasta ja Antskua yhdistää herkkyys / s. 6 • Kuopion Uusi Kesäteatteri - Kesäteatteri tehdään ympärin vuoden / s. 8 • Marion Rung, 68: - Kiitos musiikista / s. 10 • JVG - Hyvän fiiliksen tartuttajat / s. 12 • Janna Hurmerinta - Melankoliaa urbaanilla otteella / s. 14 • Kim Herold leikittelee - Seuraavalla levyllään suomen kielellä / s. 16 • Pete Parkkosella - Edessä superkesä / s. 18 • Siru Airistola - Ei ollut uskoa voittoa todeksi / s. 20 • Teemu Harjukarin - Kesä jälleen tanssia tulvillaan / s. 22 • Markku Laaksonen - / s. 24 • Kevään SuomiViihde-tanssit - Teeriharju Somero, Imatran Kylpylä, Naapurivaaran Huvikeskus Sotkamo ja Riemuliiteri Äkäslompolo / s. 26-29 • Tanssipaikkaesittelyt: Kuikan lava Jyväskylä, Witsiälän lava Hauho, Ainola Jyväskylä, Firapeli Salo ja Sieravuori Honkilahti s. 30-34 • Olavi Virta - / s. 35 • Ylläs Soikoon ry - / s. 36 • SUSEL tiedottaa - Monenlaista toimintaa / s. 38 • Kalevi Lystimäki - harrastaa verkkareissakin / s. 40 • Liperin Lilat ry - / s. 41 • Humppa-Helenan matkalla tanssinopettajaksi / s. 42 • Tanssikurssit tarinoi - Tanä vuonna juhlitaan tanssien! / s. 43 8 16 12 14 JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, 33711 Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto ja ilmoitusmyynti: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969 suomiviihde@suomiviihde.fi Toimittajat: Juhamatti Nieminen juhamatti.nieminen@suomiviihde.fi Jasmi Kuusisto jasmi.kuusisto@suomiviihde.fi Christina Lokkinen christina.lokkinen@suomiviihde.fi Juha Lahti ISSN-L 2243-4844 ISSN 2243-4844 Aikakauslehtien Liiton jäsen WWW.SUOMIVIIHDE.FI 3
• TEATTERI JA VIIHDE JARI SILLANPÄÄSTÄ Tähtien tähti Tv-katsojien suosikiksi ensimmäisellä kaudellaan kohonnut Tähdet, tähdet –muusiikkiviihdeshow huipentui Jari Sillanpään voittoon. Finaalissa karisma löi nuoruuden, sillä toiseksi ylsi Diandra Flores TEKSTI JA KUVAT: JUHAMATTI NIEMINEN ” Koen, että ohjelma toimi hyvänä markkinointina artistikuvalleni. Katsojille, jotka eivät ole tutustuneet musiikkiini ja esiintymistapaani, avautui minusta ehkä uusi puoli. ” 4 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014 P itkän linjan viihdyttäjän Jari Sillanpään voittoa ei voi pitää yllätyksenä. Sillanpäätä pidettiin alusta saakka MTV3kanavalla esitetyn kilpailun ennakkosuosikkina ja viitta myös kantoi loppuun saakka. – Tämä osoittaa, että 19 vuotta kestänyt työni ei ole mennyt hukkaan. Olen aina tykännyt hypätä musiikkityylistä toiseen konserteissani, Sillanpää riemuitsi. Finaalissa Sillanpään kanssa voitosta kamppaili vuoden 2012 Idols-voittajana muistettava Diandra Flores, jolle hän antoi täyden tunnustuksen. Vasta 19-vuotias, upeaääninen laulaja osoitti kilpailussa hienoa venymiskykyä raivatessaan tieltään kokeneempia artisteja Vicky Rostista Irinaan. – Didihän on aivan ihana, välitön ja viaton. Oli ilo huomata, kuinka hän kehittyi tämän kahdeksan viikon aikana niin musiikillisesti kuin henkisestikin. Kehut eivät jääneet yksipuoliseksi, sillä myös Diandra kehui estoitta Jaria ja soi hänelle voiton. – Jari ansaitsi voittonsa. Hän on ihana ja hauska ihminen sekä upea artisti, kun minähän olen vasta aloittelija, Diandra vähätteli. Sillanpää huomautti, että he olivat periaatteessa Diandran kanssa molemmat voittajia. – Pääsimme molemmat esittämään kaikki musiikkigenret, kuten myös kolmanneksi tullut Olli Herman. Tähdet, tähdet -lähetyksissä kilpailijat joutuivat laittamaan itsensä peliin itselleen tuntemattomissa musiikkityyleissä, oli hip hoppia, 80-luvun poppia, oopperaa, r’n’b & soulia, heavy rockia, discoa, musikaaleja ja reggaeta. Sarja ja sen tähdet loivat suomalaisille elämyksiä viikko toisensa jälkeen, finaalilähetyksen myötä ohjelma nousi keskikatsojamäärien myötä huhtikuun katsotuimpien tv-ohjelmien joukkoon. Finaalilla katsojia oli 953 000 ja ratkaisuhetkillä lähes 1,2 miljoonaa. – Koen, että ohjelma toimi hyvänä markkinointina artistikuvalleni. Katsojille, jotka eivät ole tutustuneet musiikkiini ja esiintymistapaani, avautui minusta ehkä uusi puoli, arveli Sillanpää. ” Tämä osoittaa, että 19 vuotta kestänyt työni ei ole mennyt hukkaan. Olen aina tykännyt hypätä musiikkityylistä toiseen konserteissani. ” EI MIKÄÄN LÄPIHUUTOJUTTU Jari Sillanpää osoitti kilpailun kuluessa, että hän hallitsee niin hevin kuin reggaenkin ja sujuipa monitaiturilta myös korealaistähti PSY:n megahitti Gangnam Style ja ooppera saksan kielellä. – Ei tämä mikään läpihuutojuttu ole ollut, jos siltä on näyttänyt. Vaikka olen tehnyt paljon show-juttuja, on vaikeata laulaa ja tanssia samaan aikaan, kun joku muu on keksinyt liikkeet. Haastavimmiksi osioiksi Sillanpää nostaa hevin. Iskelmäkuningas menetti Dion Holy Diver –kappaleen jälkimainingeissa äänensä kahdeksi päiväksi, mikä johtui väärästä laulutekniikasta. – Se meni pieleen, sillä lähdin laulamaan kappaletta kuuntelemalla ja katsomalla heviä enkä ollut opetellut laulutekniikkaa. Sorruin revittelemään ja huusin ääneni pihalle, vaikka minun olisi täytynyt pitää lauluääni matalampana, Sillanpää kertoi. Reggae-biisissä Sillanpää joutui hillitsemään itseään. – Siinä minulle hankaluuksia tuotti, kun piti heittäytyä musiikkityyliin ja olla samaan aikaan uskottava. Esitys oli pi-
• ” Didihän on aivan ihana, välitön ja viaton. Oli ilo huomata, kuinka hän kehittyi tämän kahdeksan viikon aikana niin musiikillisesti kuin henkisestikin. dettävä koruttomana ilman koreografisia pelleilyjä. Sillanpää on ottanut ohjelmassa kuultuja biisejä myös keikoille. – Gangnam Styleä olen esittänyt keikoilla. Se on hauska ja pirteä biisi, mikä innoittaa ihmiset tanssimaan, Sillanpää paljasti. LEVYNTEKOA KEIKKOJEN LOMASSA Tähdet, tähdet –ohjelman jälkeen Sillanpää lähti Espanjaan, josta palattuaan alkaa tiivis kesäkiertue. – Tämän kesän uutuutena on, että teen tanssilavojen ja festareiden ohella keikkoja myös kesäteattereissa. Olimme viime kesänä esiintymässä Heinolan kesäteatterissa, missä tanssilavaohjelmistoni toimi myös istuvalle yleisölle, Sillanpää totesi. Samaan aikaan keikkojen kanssa, Sillanpää työstää myös uutta levyään. Sen on määrä ilmestyä loppukesästä. – Luvassa on paljon ihania sanoituksia ja melodioita. Tyyliltään levy tulee olemaan enemmän iskelmä-poppia kuin mitä aiemmin olen tehnyt. • PAKARINEN HALLITSEVAN TANGOKUNINGATTAREN DEBYYTTILEVY NYT KAUPOISSA! Sisältää mm. kappaleet: Sun Kuningatar, Värähtelyä, ja Kyösti Mäkimattilan kanssa tehty duetto Siks Oon Mä Suruinen www.heidipakarinen.fi www.sonymusic.fi WWW.SUOMIVIIHDE.FI 5
• TEATTERI JA VIIHDE ” Ihmiset ovat aina suhtautuneet hyvin intohimoisesti näihin Putous-hahmoihin. Viime vuonna Karimiinkin suhtauduttiin fanaattisesti. PUTOUS 2014 Jussi Vatasta ja Antskua yhdistää herkkyys TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN / KUVAT: MTV3, PUTOUS 6 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014
• Megasuosittu sketsiformaatti Putous nostatti valtavan kohun, kun koko näyttelijätiimi pistetään uusiksi. Kaksi kautta putkeen voitokas Jussi Vatanen jatkaa myöskin kohti uusia seikkailuja. Antsku jää silti katsojien sydämiin N äyttelijä Jussi Vatanen haroo hiuksiaan Radio Novan haastattelussa. Sonkajärveltä lähtöisin oleva Vatanen tunnetaan vaatimattomuudestaan ja vähäelkeisyydestään. - Halusin tehdä hillityn naishahmon Putoukseen. Muut hahmot ovat räiskyviä karikatyyrejä, kun taas Antsku on pikkukaupungin likkoja, Vatanen kertoo. Antskun suosio ja lopulta voitto olivat Vataselle yllätys. Edellisen kauden Karim Z. Yscowicz oli huomattavasti äänekkäämpi ja provosoivampi hahmo. - Ihmiset ovat aina suhtautuneet hyvin intohimoisesti näihin Putous-hahmoihin. Viime vuonna Karimiinkin suhtauduttiin fanaattisesti. Ei se sinänsä yllätä, mutta onhan tämä jotenkin erikoista, Vatanen pohtii. taanotto Imatralla oli perin hämmentävä. Paikalla oli yli kaksi tuhatta ihmistä nimmarin ja yhteiskuvan toivossa. - Etukäteen ei voi tietää mistä ihmiset innostuvat. Meitä odotti iloinen vastaanotto ja paljon oli hymyilevää väkeä, ” Halusin tehdä hillityn naishahmon Putoukseen. Muut hahmot ovat räiskyviä karikatyyrejä, kun taas Antsku on pikkukaupungin likkoja. ” Vatanen muistelee Uutisvuoksen tentissä. Suursuosio lisää painetta piIMATRA VILLIINTYI tää yksityiselämä ja työkuviot Jussi Vataselle Antskun vas- erillään. Innokkaat fanit ja Jus- Vatanen kuittaa takaisin. Vatanen kuitenkin tukeutuu Hirviniemen ronskiin huumoriin silloin kun oma huumorinkukka ei kuki. Juontaja Tuomas Enbusken rakkaudentunnustukset Antskulle saavat Vatasen ähisemään ja pyörittelemään silmiään. - En keksi mitään nasevaa HIRVINIEMI TUKENA vitsiä tähän. Pitäisi olla Aku Näyttelijäkollega Aku Hirvi- Hirviniemi tässä paikalla, Jusniemi on Jussi Vataselle tuki si Vatanen huokaa. ja turva. Putous-vuosina Hirviniemen ja Vatasen hahmot EUKKO OLALLE olivat usein nokkapokkasilla. Vatanen keventää julkisuuden Vatasen Antsku uhkasi lait- ja työn tuomaa taakkaa hyvää taa Hirviniemen BB-Aslakin fysiikkaa vaativilla urheilula”nippuun”. jeilla. Näyttelijäkomistus pe- Kyllä mä luulisin, että laa jalkapalloa Zoom-urheilunäille muodostuis kissatappelu seurassa, joka vilisee muitakin ihan alkuunsa Imatran Rosson julkimoita. naistenvessan välittömään lä- Pelaamme Rock SM-otteheisyyteen, Hirviniemi virnui- lun vuosittain ja lisäksi paljon lee Radio Novalle. hyväntekeväisyysotteluita. - Ei siinä edes mitään tap- Pelaan myös jääkiekkoa toisipelua ehtis tulla, kun Antsku naan ja olen käynyt jäällä Kalaittais Aslakin nippuun kah- rim Z. Yscowiczina, Vatanen dessa sekunnissa! Pää vessan- sanoo. pönttöön tai jotain muuta.., Kotipaikkakunnallaan Son- sin kadulla tunnistavat ihmiset eivät kuitenkaan aja ammattiihmistä pakosalle. - Näyttelijä on näyttelijä siellä kotisohvallakin. Käytän vapaa-ajallakin aikaa hahmoni työstämiseen. Tämä on tällaista leikkiä pääasiassa, Vatanen naurahtaa verkkolehti Pilkulle. kajärvellä Jussi Vatanen on osallistunut myös eukonkannon MM-kisoihin, Iisalmen Putkiasennuksen joukkueessa. ” Näyttelijä on näyttelijä siellä kotisohvallakin. Käytän vapaaajallakin aikaa hahmoni työstämiseen. Tämä on tällaista leikkiä pääasiassa. ” - En tiedä miten siinä kävi, ei voitettu ainakaan, Vatanen nauraa Puoli Seitsemän-ohjelmassa. - 90-luvulla siellä joku keksi, että ”nythän myö aletaan kantamaan eukkoja”. Se oli ensimmäinen kertani niissä kisoissa. Kaveri houkutteli minut mukaan ja erehdyin lähtemään messiin joukkuekisaan. Tästä sitten Helsingin Sanomat kirjoitti otsikolla ”kuolevan kunnan viimeinen kuolinkorahdus”, Vatanen hihittää. MIES HAHMON SISÄLLÄ Jussi Vatanen ei mielellään pidä meteliä itsestään. Helsingin Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi valmistunut Vatanen on työkavereilleen ujo ja syvällinen poika. - Jussi ei tee itsestään numeroa. Hän kuuntelee mielummin muita ja on suhteellisen ujo, toteaa näyttelijätär Sari Siikander Ilta-Sanomille. - Jussi ei mökötä, jos tulee vastoinkäymisiä. Hän ei tarvitse aikaa yksinään. Hän on joustava ja hyvä ratkaisemaan ongelmia. Hän on hauska ja tsemppaa muita, vaikka olisi kuinka väsynyt. Jussi on hyvä työkaveri, muut näyttelijäystävät ja työkaverit toteavat kuin yhdestä suusta. • LAPIN LEGENDA UUSI ALBUMI NYT KAUPOISSA www.sonymusic.fi WWW.SUOMIVIIHDE.FI 7
• TEATTERIT JA VIIHDE Oiva Lohtander, rooli Fiat 600:n henki, Buona Sera Signorina 2012 Kai Hyttinen, Sami Kojonen, Johanna Keinänen ja Valtteri Haliseva Toivotaan Toivotaan –musikaalissa 2013. KUOPION UUSI KESÄTEATTERI Kesäteatteria tehdään ympäri vuoden TEKSTI: ANDERS RANTALA / KUVAT: KUOPION UUSI KESÄTEATTERI ”Täällä olis valmista!” toteaa näyttämöjärjestäjä radiopuhelimeen kesäteatterin tarkkaamoon, jossa ääni- ja valomestari käynnistää illan musikaalin Kuopion Uudessa Kesäteatterissa. Ei itketä lauantaina –kappale kajahtaa Kallaveden rannalla sijaitsevalla teatteriareenalla ja kymmenhenkinen näyttelijä- ja tanssiryhmä energisoi illan shown. Näyttämökuvana on 1970-luvun hotellia muistuttava jättimäinen lavastus eri tiloineen. Kuhina lavalla ja sen takana on suuri, enimmillään Kuopion Uudessa Kesäteatterissa on töissä yli 30 teatterialan ammattilaista ja -opiskelijaa. Voisi ajatella, että kesäteatteria pyöritetään vain kesäkuukausien ajan, mutta totuus asiassa on paljon laajempi. ”Kyllä kesäteatteria tehdään nituoreista musiikkiteatteriesitiiviisti ympäri vuoden.” tote- tyksistä. Johannaa ja Kimmoa aa teatterinjohtajana toimiva on nähty myös rooleissa. näyttelijä-laulaja Sami Kojonen, joka on ollut mukana rooleissa kaikkina viitenä toi” Voisi mintavuonna. PRODUKTION SUUNNITELU Produktion suunnittelu alkaa tavallisesti viimeistään puolitoista vuotta ennen ensi-iltaa, jolloin taiteellinen ydintiimi kokoontuu tuottaja Juha Kojosen johdolla ideapalaveriin. Muu ryhmä koostuu näyttelijä-koreografi Johanna Keinäsestä, ohjaaja Kimmo Virtasesta ja Sami Kojosesta. Tämä kolmikko on vastannut kaikkien viiden kesän käsikirjoituksista, jotka ovat kantaesityksiä eli kyse on uu- ajatella, että kesäteatteria pyöritetään vain kesäkuukausien ajan, mutta totuus asiassa on paljon laajempi. ” Ideapalavereissa käydään vapaasti läpi erilaisia ajatuksia, aihioita, ilmiöitä ja musiikkigenrejä, jotka saattaisivat innostaa tekijät ja siten myös katsojat uuden näytelmän ää- relle. Näistä karsitaan lopullinen aihe, jota käsikirjoituskolmikko alkaa työstää ensin synopsikseksi – alustavaksi suunnitelmaksi - ja sitten varsinaiseksi käsikirjoitukseksi. Samalla listataan tarinaan sopivia musiikkikappaleita siten, että ne olisivat luontevasti osa tarinaa, eikä vain irrallisia musiikkinumeroita. ”Tärkeää on myös se, että tarinassa on useita tasoja odotetun viihdyttävyyden lisäksi. Osa katsojista haluaa nauraa ja poimia kaiken koomisuuden, mutta toiset myös arvostavat syvempiä pohdintoja ja tekevät tarkkoja havaintoja näytelmän sisällöstä. Siksi on tärkeää, että jokainen katsoja viihtyy omalla kulmallaan katsomossa, koska he täysin maksavat meidän kaikkien palkat.” toteaa Sami Kojonen teatterin taloutta pohtien. Kuopion Uusi Kesäteatteri ei ole valtionapua saava ammattiteatteri ja siksi katsomon täyttöaste on sitäkin tärkeämpi. ” Tärkeää on myös se, että tarinassa on useita tasoja odotetun viihdyttävyyden lisäksi. ” Kun käsikirjoitus on hahmollaan, tiedetään jo minkälaisia roolihenkilöitä tuleva produktio tarvitsee. Tällöin tuottaja Juha Kojonen käynnistää roolitustoimenpiteet yh- dessä taiteellisen ydinryhmän kanssa. ”Yksinkertaisimmillaan roolittaminen on tietysti soitto näyttelijälle, joka kiinnitetään kesän näytelmään, mutta usein se ei ole näin helppoa.” toteaa Juha hymy huulillaan. Suomessa on ammattinäyttelijöitä paljon, mutta osa on tehnyt kiinnitykset muihin töihin esim. kesäteatteriin ja elokuviin jo paria vuotta aiemmin. Lisäksi osa haluaa viettää rankan laitosteatterikauden jälkeen vapaata, eikä kesätyö kiinnosta. Tärkeää on myös se, että rooli on näyttelijälle sopiva, eikä laulavia ja tanssivia näyttelijöitä joka ikäryhmässä ole välttämättä paljon tarjolla. Tämän lisäksi lavalla tarvitaan avustavia näyttelijöitä, jotka toimintavuosien ajan ovat olleet alan opiskelijoita teatteri- Härmänkylän Nuorisoseura Viimeisen päälle poliisi Rauno Juhannusvuoren näytelmä Ohjaus Mikko Timonen La 28.6. klo 14, Su 29.6. klo 13, Ke 2.7. klo 19, Su 6.7. klo 14, To 10.7. klo 19, La 12.7. klo 14, Su 13.7. klo 18, Ma 14.7. klo 19 Uusi levy nyt saatavilla! Asennetta, virkamies, asennetta Maija-Liisa Isosompin näytelmä Ohjaus Sari Pasanen Su 29.6. klo 18, To 3.7. klo 19, La 5.7. klo 14, Su 6.7. klo 18, Ke 9.7. klo 19, Su 13.7. klo 14, Ti 15.7. klo 19 Vietä hauska teatteriviikonloppu H ärm äss ä! Kaksi näytelmää, paikalliset ravintolat ja muut viihdykkeet koko perheelle! Onnelanranta 2, Alahärmä, Kauhava 8 www.onnelankesäteatteri.fi SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014 Essiintyjänä jo 25 vuotta Essi Leppäkoski Levyllinen monipuolista tanssimusiikkia mm.kaksi omaa sävellystä ja sanoitusta! Tilaa CD ja keikkatiedustelut: essi.leppakoski@kopteri.net www.essileppakoski.fi SOITA MEILLE JOS: Puhelin 045 130 6600 • haluat vuokrata keikkabussia • olet hankkimassa itse bussia ja haluat konsultointiapua • oma autosi hajoaa ja tarvitset apua ehtiäksesi keikalle tai kotiin • tarvitset apua varaosien hankinnassa • tarvitset tilaisuuteesi liikuteltavaa (mobiili) esiintymislavaa w w w.yolento.fi
• ” Olen Suomalainen! – urheilumusikaalissa Kai Hyttinen ja takana Sami Kojonen. Paras kiitos on kuitenkin loppukiitoksissa seisten taputtava hymyilevä katsoja - silloin teatteri on tehnyt tehtävänsä. Tuottaja Juha Kojosella on monta lankaa käsissään koko tuotantovuoden ajan. tai tanssipuolelta. Käsikirjoitusprosessin edetessä liittyvät pukusuunnittelija Riikkamaria Korhonen ja lavastaja Arvo Jokiniemi musiikkinäytelmän tuotantotiimiin. He käyvät ohjaaja Kimmo Virtasen kanssa läpi näytelmän henkeä ja värimaailmaa. Uusi musikaali tai musiikkinäytelmä alkaa saada visuaalisen ilmeensä. MUSIIKILLA TÄRKEÄ ROOLI Musiikilla on ollut erityisen tärkeä rooli Kuopion Uuden Kesäteatterin historiassa: Kaiken takana on nainen! –Matti ja Teppo –rakennusmusikaali nojasi veljesten tuotantoon. Toisena kesänä nähtiin Olen Suomalainen! –urheilumusikaali, jota tähdittivät Ami Aspelund ja Kai Hyttinen. Vuonna 2012 Fiat 600:n hengeksi asettui Oiva Lohtander italoiskelmämusikaalissa Buona Sera Signorina ja viime vuonna 1970-luvun iskelmien maailmassa seikkaili jälleen hotellijohtajana Kai Hyttinen. Nyt kesää 2014 vietetään häitä musikaalikomediassa Oi mikä ihana ilta Suomi-hittien kera. Kun musiikkigenret ovat näin laajat, kappaleiden sovituksella on näyttämökäyttöön suuri merkitys. Miljoonasa- ” Kun sitten harjoitukset kesäkuun alussa alkavat, se on kuin juna, jonka määräasema on ensi-ilta. ” teesta tuttu Olli Heikkinen on vastannut kappaleiden sovittamisesta koko viiden vuoden ajan. Hän tarttuu toimeen heti kun ohjaaja Kimmo Virtanen ja koreografi Johanna Keinänen ovat määritelleet millaiseen kohtaan ja tunnelmaan ajateltu musiikkikappale tulee. Ennen harjoitusten alkua koko kesäteatterituotanto laajenee, kun tuotantoassistentit aloittavat työnsä, ul- kopaikkakunnalta saapuville näyttelijöille sekä tekniikan väelle vuokrataan asunnot, varsinaisten mainoskampanjoiden julkaisu alkaa, pukuja ommellaan ja puvustoa hankitaan lisää. Samalla tuotantoon kiinnittyy äänisuunnittelija Jaakko Autio, joka vastaa musikaalin äänimaisemasta ja äänentoiston toimivuudesta. Teknistä puolta valmistellaan paljon, sillä esim. langattomia mikrofoneja on käytössä toistakymmentä kaiken langallisen tekniikan lisäksi. LOPPUHUIPENNUS ”Kun sitten harjoitukset kesäkuun alussa alkavat, se on kuin juna, jonka määräasema on ensi-ilta.” miettii Sami Kojonen. Musikaalia harjoitellaan noin neljä viikkoa, jona aikana kohtaukset, laulut ja tanssinumerot saavat laadukkaan ylöspanonsa. Koreografi Johanna Keinänen harjoittaa monta tanssinumeroa laajaan tilaan, joka on suurempi kuin monissa kaupunginteattereissa. Samaan aikaan tekniikka, puvus- tus ja lavastus valmistuvat ja ensi-illassa kaikki on valmista, vai onko? ”Ilman muuta, mutta on myös koomista, että ensiilta ikään kuin olisi se paras ilta. Juttu on tietysti valmis, mutta kyllähän se kehittyy koko esityskauden ajan. Jokainen ilta on ainutlaatuinen ja niinhän sen aina uudelle yleisölle pitää ollakin.” toteaa tuottaja Juha Kojonen. Esitykset rullaavat kuutisen viikkoa viiden näytöksen viikkotahtia ja katsojia virtaa paikalle jonoksi asti, vaikka 500-paikkainen katsomo näyttää valtavalta. ”Välillä joku katsoja on heilutellut seteleitä silmieni edessä, kun näytös on ollut täysin loppuunmyyty. Hän halusi väkisin katsomoon ja kaikkemme teemme, että halukkaat esityksen näkevät. Hänkin sai oman jakkaran katsomoon. Paras kiitos on kuitenkin loppukiitoksissa seisten taputtava hymyilevä katsoja – silloin teatteri on tehnyt tehtävänsä.” virnistää Sami ja lähtee suunnittelemaan tiimin kanssa kesää 2016. • WWW.SUOMIVIIHDE.FI 9
• ARTISTIT JA MUSIIKKI MARION RUNG, 68: Kiitos musiikista! Sopiessani Marionin kanssa, että kun kirjoitan hänestä tämän henkilöhaastattelun, oli tästä meillä erittäin outo ja omitunen olo. On harvinaista, että henkilöhaastattelun tekee oma aviopuoliso. Kohta saamme sen siis tietää, onnistunko kirjoittajana tehdä lukijoihin sellaisen vaikutuksen, jota nimenomaisesti hain jutulle: Päästää lukijat vieläkin lähemmäksi Marionia, tavalla jolla muilla ei ole ollut mahdollisuutta tehdä sitä. 10 TEKSTI JA KUVA: KALLE MUNCK SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014
• ” Kaikkihan tekisivät hittejä, jos se olisi ennaltamääriteltyä, mikä toimii. Hittibiisit syntyvät kuulijakunnan mielessä. Koskaan aiemmin ei voi tietää, mikä jää soimaan. O n toukokuun alkupuoliskoa, ja kävelemme Marionin kanssa Helsingin Munkkiniemen merenrannalla. Haastattelunauhuriini on voimakkaasti takertunut aito meren tuuli, joka käy suhteellisen voimakkaana. Marionin kävellessä ja jutellessa, aurinko taittaa kauniisti hänen sinisistä silmistään, jotka edelleenkin loistavat täynnä elämää, koko nainen on yhtä hymyä sekä positiivista energiaa. Ihmettelen hänen vauhtiaan, enkä muutamaa vuotta nuorempana miehenä meinaa pysyä Marionin tahdissa laisinkaan. Olemme saaneet lehdistä useasti lukea, että lapsuudessasi on aina ollut musiikki mukana vahvana elementtinä. Mikä on ensimmäisempiä muistojasi musiikista? -Taitaa olla äitini laulaminen. Sukulaiset nimenomaan juuri äitini puolelta olivat hyvin musikaalisia. Kaikki enoni olivatkin muusikoita ja nuorin heistä kävikin usein meillä soittamassa iloksemme pianoa. Silloin äitini usein myös lauloi meille, ja joskus minäkin saatoin laulaa. Äitini oli myös aikoinaan laulaja, joka esiintyi enojeni orkesterin, Jack Manuel Swing Band kanssa konserteissa, myös yhdessä esim. Olavi Virran kanssa. Näistä ajoista arkistossani on kuvallisia keikkajulisteitakin vielä tallessa! Kaikkihan toki tiedämme saavutuksistasi Euroviisujen,- ja Intervision edustamisestasi. 1962 Suomihan oli Euroviisuissa mukana vasta toista kertaa, jolloin sinä edustit Suomea kappaleella Tipi Tii. (Sij. 7.) 1973 edustit Suomea toistamiseen Euroviisuissa Rauno Lehtisen iki-ihanalla Tom Tom Tom kappaleella. (Sij. 6.) Kuinka viisut olivat mielestäsi muuttuneet tämän 11 vuoden aikana? -Muutosta oli hyvinkin paljon, myös itsenikin suhteen kypsymistä niin ihmisenä kuin laulajanakin. Esiintymiskokemusta ja varmuutta oli karttunut paljon, mutta silti jännitin kuitenkin enemmän vuoden 73 esiintymistäni. Tuolloin tiesin jo mihin olin menossa, kun taas vuonna -62 kaikki oli hieman enemmänkin hämärän peitossa. Euroviisuista oli tullut myös hyvinkin kaupallinen pr-tapahtuma, ja mukanani oli varsinainen delegaatio lehtimiehineen ja kuvaajineen, uusin levy joka tietysti sisälsi Tom Tom Tom kappaleenkin, vaatetus viimeisen päälle harkittua stailauksineen päivineen. -Oi, ihanat ja lahjakkaat kollegani! Leidit Lavalla oli musiikillisesti korkatasoinen. Olen aina pitänyt ryhmätyöskentelystä, ja se tuntui sopivan oikein hyvin meille kaikille. Nautimme jokaisesta konsertista, jonka saimme tehdä! se oli antoisaa aikaa. Tunnen olevani etuoikeutettu, kun minua tähän pyydettiin mukaan. Esa Niemiselle kuului musiikillinen puoli, ja hän orkestereineen hoitikin työnsä erinomaisesti. Siinä mies paikallaan! Tuleeko Leidit Lavalla enää takaisin? -Tähän kysymykseen törmään silloin tällöin. Ei, en todellakaan usko että tulee. Meillä jokaisella on omat työmme, ja omat suuntamme elämässämme. Leidit on kuitenkin hieno muisto, muisto ihanasta ajasta! Mikä on suhteesi tänä päivänä esim. Katri-Helenaan, Leaan tai Paulaan? -Eniten olen ollut yhteydessä Katri-Helenan kanssa. Emme kovin useasti, mutta aika ajoittain. Meillä on myös samantapaisia ajatuksia elämästä ja ihmisen henkisestä kehittymisestä. Kuinka mielestäsi tanssikulttuuri on tämän reilun viidenkymmenenvuoden aikana muuttunut, ja onko parempaan suuntaan? -Kyllä se on muuttunut aika paljon. Perusasiathan ovat samoja; Tanssilavoille ja tanssipaikoille tullaan ensisijaisesti edelleenkin tanssimaan ja viihtymään. Ei niinkään syömään tai juomaan. Yleisön joukossa näkee hyvinkin paljon todella hyviä tanssijoita. Se, että onko tämä kulttuurin muoto muuttunut parempaan,- vaiko huonompaan suuntaan, on todella vaikea sanoa. Se on aina kuitenkin elänyt aikansa mukana, orkesterit ovat suurimmaksi osaksi nykyisin todella osaavia ja lahjakkaita sekä musiikki on korkeatasoista, mutta myös perinteitä vaalitaan. Työolosuhteet ovat tänä päivänä varsin erilaisia, kuin aikoinaan. Koetko, että artistien kohtelu tanssipaikoilla on muuttunut mihin suuntaan? -Mielestäni artistien kohtelu on ollut aina suhteellisen hyvää, aikakaudesta riippumatta. Aina ei tietysti ole ollut artistille ja muusikoille riittäviä takatiloja, puhumattakaan käymälästä mitään. Nykyisin ollaan kuitenkin menty parempaan suuntaan, eikä välttämättä esiintymisasuja ole enää Vuoden -73 viisuesiintymisesi avasi ovia sinulle myös muualle Eurooppaan. Olet käsit- tarvinnut vaihtaa metsässä. Näinkin on joskus aikoinaan käynyt. tääkseni tuon aikakauden harvoja, ellet jopa ainoa Suomalainen, kevyttä viihdemusiikkia esittävä taiteilija, joka on esiintynyt niin Saksassa, Hollannissa, Ruotsissa että myös levyt- Artistit ovat hyvinkin tunnollisia, ainakin suurimmaksi osaksi. Olet ollut yksi niistä hartänyt Englannissa. Et aikaisempien haastattelujesi mukaan ole ollut halukas kuitenkaan voista esiintyjistä maassamme, joka ei esiintymisiään ole perunut juuri ollenkaan. Osaatko jäämään asumaan ja rakentamaan uraasi muualle Eurooppaan. Mitä olet jäänyt näistä sanoa, kuinka monta esiintymistä olet joutunut sairauden vuoksi perumaan? -Hyvin vaikea kysymys. Olen aina yleensä mennyt esiintymään vaikka ns. Pää kainalossa. On ajoista kenties kaikkein eniten kaipaamaan? -En oikeastaan ole jäänyt kaipaamaan mitään. Opin ja sain noilta ajoilta paljon ja se oli mahtavaa niin inhottavaa tuottaa pettymystä yleisölle. Olen jopa esiintynyt kuiskaten/puhuen yhden oman aikaa. En yleensä katsele taaksepäin, elän tässä ja nyt, sekä otan vastaan sen, mitä elämä minulle kokonaisen konsertinkin. Eikä se ollut todellakaan mukavaa, mutta niin vain eivät ihmiset kulloinkin tarjoaa. Muistot noilta ajoilta ovat minulle todella rakkaita. Urani koti-Suomessa vaatineet rahojaan takaisin, vaan tukivat nimenomaan minua tekemään esiintymisestäni maholi kuitenkin loistavassa vaiheessa. Jos olisin lähtenyt ulkomaille, koin että kaikki olisi pitänyt dollisimman hyvän lopputuloksen. Ne kerrat, kun olen joutunut sairauden takia peruuttamaan aloittaa alusta, sekä tunsin itseni siihen ”liian vanhaksi”. Saksan aika oli nautittavaa lukuisine esiintymisen, on kyllä laskettavissa yhden käden sormilla. Yleensä me omaa työtämme ja yleisöä kunnioittavat artistit emme turhaan peru keikkojamme. Olemme aina koko ajan muutoinkin tv-esiintymisineen ja muutaman singlen myötä. suurennuslasin alla ja meiltä odotetaan että olisimme aina huippukunnossa. Se ei tietenkään Olet urasi aikana saanut varmasti tavata suuriakin maailman tähtiä. Mikä tapaamisistasi voi aina olla edes mahdollista. Juuri tällöin artistia saatetaan arvostella, mikä ei tietenkään ole mielestäni oikein. Mutta kenties kuitenkin on parempi tehdä sopimansa keikka jos siihen on on ollut kenties ikimuistettavin, ja missä? -Olen tavannut paljonkin artisteja ympäri maailman, mutta en osaa nostaa esille mitään ikimuis- vähänkään edellytyksiä, kuin perua keikka. Jokainen meistä artisteista tekee kuitenkin itse tettavinta tapaamista. Esimerkiksi Saksan ajan suuria nimiä olivat mm. Les Humphries Singers, oman ratkaisunsa. Neil Diamond yms. Heidät tapasin Hit Parade ohjelman yhteydessä. Suhtautumisesi alkoholiin? Olemme molemmat Paljasjalkaisia Helsinkiläisiä ja muutimme 2010 Helsingistä Hollolaan, -En itse juurikaan käytä alkoholia, saatan joskus silloin tällöin ottaa lasillisen viiniä, mutta se jää asuimme siellä 3,5 vuotta. Kysyn sinulta ehkäpä jopa yllättävän kysymyksen; Odotitko sitten siihen. En hyväksy esiintyessä käytettävän alkoholia laisinkaan, ja minulla on orkestereilleni ehdoton kielto tähän. Olen kuitenkin aina ihmetellyt yhtä asiaa Suomessa; Jos miesartisti mitään tältä maalle muuttomatkalta? Saitko sen, mitä kaipasit? -Oli se mielestäni suhteellisen erikoinen ratkaisu, kun ajattelee, että molemmat oltiin ns. Paljas- toilailee esiintyessään humalapäissään, niin se annetaan hyvinkin nopeasti anteeksi. Jos saman jalkaisia Helsinkiläisiä. Kuitenkin sinullakin on 4 lasta, joista kaksi nuorimmaista asui kanssasi. tekisi naisartisti, se kyllä tullaan muistamaan aina! Kun muutimme yhteen asumaan, tarvitsimme tilaa ja silloin maalle muutto tuntui suhteellisen luontevalta ja oikealta ratkaisulta. Puoleensa veti ympäristö ja maaseudun rauha, mutta ajomatka Et ehkä varsinaisesti ole tanssilava-artisti, vaan enemmänkin suurempien estradien ja esim. Helsinkiin oli vain noin tunnin. Mutta aikansa kutakin ja nythän olemme kotiutuneet takai- konserttilavojen esiintyjä. Kuinka tärkeäksi osaksi kuitenkin urasi kannalta koet tanssisin Helsinkiin hienosti. Ja se tuntuu mukavalta. Jaa-a, että sainko sitä mitä kaipasin? Asuminen lavoilla esiintymisesi? maalla ja omakotitalossa oli minulle uutta, ajatus maaseudulla asumisesta mielenkiintoista, ja se -Tanssilavoilla esiintyminen on minulle aivan yhtä tärkeää, kuin missä muussakin paikassa tuntui silloin vain oikealta sekä hyvältä ratkaisulta. En varsinaisesti lähtenyt hakemaan mitään tahansa. Tilanteet ovat eri foorumeissa niin erilaiset, eikä niitä voi verrata suoraan keskenään. Kaikki esiintymiset antavat aina jotain uutta. Täytyy pystyä muuntautumaan kulloiseenkin esiinuutta ja ihmeellistä. tymiseen sopivaksi, ja juuri se tekeekin tästä työstäni mielenkiintoisen ja mielekkään. Olet urasi aikana saanut 11 kultalevyä, yhden platinalevyn, Elämäntyö-Emma patsaan, Anna-Liisa palkinnon, yms, yms. Onko palkintojen suhteen jotain muuta, mitä olet jäänyt Sinulla on ensivuonna jälleen tiedossa juhlavuosi. 50-vuotistaitelija juhlavuotta vietettiin 2011, ja 2015 vietetään 70 vuotisjuhliasi. 70 vuotta, ja tästä artistina kunnioitettavat 54 kaipaamaan? -Oi, olen saanut olla niin onnekas kaikkina näinä vuosina! Olen kokenut olevani kuin Liisa Ih- vuotta! Huikea ura, millä työn saralla tahansa. Mitä on tiedossa ensivuonna? memaassa! Aina nämä huomion ja kunnianosoitukset antavat hyvää mieltä ja positiivista mieltä. -Ensivuodeksi on suunnitteilla kaikenlaista uutta kivaa. Kaikkia suunnitelmia en voi vielä tässä vaiheessa paljastaa, mutta ajatuksena on tehdä mm. konserttikiertue, uutta levyä ym, ym. SaSaan uskoa omaan tekemiseen ja voimia edelleen jatkamiseen sekä jaksamiseen! notaanko nyt vaikkapa tässä Reijo Taipaleen laulun sanoin: ”Vanhakin jaksaa tanssia”. Näillä mennään! • Mitä sana Leidit tuo mieleesi? WWW.SUOMIVIIHDE.FI 11
• ARTISTIT JA MUSIIKKI JVG Hyvän fiiliksen tartuttajat Kun kahden helsinkiläisnuorukaisen, Jare Brandin ja VilleGallen, muodostama rap-duo runsaat viisi vuotta sitten latasi YouTube-videopalveluun musiikkivideoitaan, oli heidän tarkoitus viihdyttää lähinnä kavereitaan. Urheiluaiheiset videot herättivät kuitenkin kiinnostusta laajemmalti ja kaksikko pääsi levyttämään. Maaliskuussa kaksikolta pamahti markkinoille jo kolmas albumi Voitolla yöhön. TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: WARNER MUSIC FINLAND K ahden aiemman (Mustaa kultaa ja JGV.fi) levyn tavoin JVG:n kolmas pitkäsoitto on saavuttanut vankan suosion. Voitolla yöhön –albumi pysytteli albumilistan ykkössijalla kaksi ensimmäistä viikkoa ja albumin yksittäisistä kappaleista Anna Abreun tähdittämä Huominen on huomenna on keikkunut radioiden soitetuimpien kappaleiden listalla. – Suosio lämmittää mieltä, 12 totta kai. Moni unelma on toteutunut, VilleGalle myöntää. Menestys on ollut oiva näpäytys niille epäilijöille, jotka kolme vuotta sitten JVG:n debyyttialbumin julkaisun aikoihin arvelivat räppäriduon jäävän ohimeneväksi nettiilmiöksi tai yhden levyn tähdenlennoksi. – Olemme halunneet näyttää epäilijöille, että kyllä me pystymme luomaan uraa musiikkihommissa. SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014 – Tarkoituksemme oli tehdä lija Jori Lehterä ja jalkapalloilija Perparim Hetemaj. pari biisiä kavereiden iloksi. Lopullinen läpimurto tapahtui Siitä se lumipallo lähti pyövuonna 2010 esikoissinglellä rimään. Pallo tuntuu vain jatkavan kasvuaan, Jare Brandt myhäilee. ” Olemme halunneet näyttää Erityisesti joukkueurheilijat epäilijöille, että kyllä me pystymme ovat ottaneet Jaren ja VilleGallen musiikin omakseen ja luomaan uraa musiikkihommissa. ” heidän kappaleitaan on kuultu niin jääkiekon maailmanmessa alkoivat saada julkisuutta, Epoo, jonka videossa nähtiin taruusjuhlissa kuin Suomen sillä niissä esiintyi tunnettuja kuuluisa helsinkiläinen jää- jalkapallomaajoukkueenkin matkassa. Lisäksi monissa biurheilijoita, kuten jääkiekkoi- kiekkoilija, Jere Karalahti. Jaren ja VilleGallen ensimmäiset yhteiset musiikkiprojektit ilmestyivät YouTubeen vuonna 2009. Heidän videon- leissä tuntuu raikaavan nykyään JVG:n musiikki. – Se on hienoa, kun musiikkimme aiheuttaa ihmisissä positiivisia tunnetiloja. Pyrkimyksemme on tuottaa ihmisille hyvää fiilistä. Kun ihmiset pääsevät perjantaina töistä, he laittaisivat meidän levymme soimaan ja lähtevät pitämään hauskaa kavereiden kanssa, kaksikko maalailee. Ihmisiä duo kehottaa elämään enemmän hetkessä.
• ” Se on hienoa, kun musiikkimme aiheuttaa ihmisissä positiivisia tunnetiloja. Pyrkimyksemme on tuottaa ihmisille hyvää fiilistä. Kun ihmiset pääsevät perjantaina töistä, he laittaisivat meidän levymme soimaan ja lähtevät pitämään hauskaa kavereiden kanssa. Vaikka molemmilla on ur- Toistaiseksi levy-yhtiön lis– Aina kun onnistuu eläheilutaustaa, heitä risoo lei- toilta löytyy JVG:n lisäksi mässä, pitää otta kaikki irti ja mautuminen pelkiksi lätkäräp- vain kaksi muuta artistia, Sini nauttia siitä. Sabotage ja VilleGallen pikpäreiksi. LÄTKÄRÄPPÄRI– Se ärsyttää välillä, sillä kuveli Mäk Gälis. MAINE RISOO – Tämä on periaatteessa olemme tehneet musiikkia harrastus, joka on muuttunut laajasti niin saundillisesti kuin Urheilu on lähellä myös räppäduuniksi. aiheellisesti. On kappaleita purien sydäntä. Jare on harrastanut amerikkalaista jalkapalloa keutumiseen liittyen, jäätelöstä ja VilleGalle pelasi jääkiekkoa Helsingin Jokereissa A-junio” Aina kun onnistuu elämässä, pitää ri-ikäiseksi asti. Tämän jälkeen otta kaikki irti ja nauttia siitä. ” hän siirtyi kaukalopalloon, jossa voitti myöhemmin Suomen mestaruudenkin. EI AIKAA – Koppikieli on tullut perit- ja lippalakeista. OPISKELUILLE Parin vuoden ajan joulutyä urheiluharrastusten kautta. Kun on urheillut koko elämän- kuusta 2012 lähtien Jare ja Vil- VilleGallella on taskussaan sä ja puhunut sitä koppikieltä, leGalle ovat pyörittäneet omaa ilmastointiasentajan paperit, niin riimitkin lähtee sellaiseen. levy-yhtiötä PME Recordsia. Jare on opiskellut kiinteistö- www.facebook.com/ Seinäjoen-Kesäteatteri FARSSIN MESTARIT MIRO JA MIKA HONKANEN VAUHDISSA! Pääosissa: Miro Honkanen, Teemu Rajamäki, Jussi Ojanen, Päivi Lepistö, Saija-Reetta Kotirinta Ensi-ilta 5.6. taloutta Teknillisessä korkeakoulussa. – Tällä hetkellä opinnot ovat hyllyllä, Jare tunnustaa. Tulevaisuudessa kaksikon haaveissa on löytää tasapaino keikkailun ja musiikin teon välille. – Olisi siistiä, jos pystyisi tekemään rauhassa musiikkia ja välillä keikkoja. On kuluttavaa, kun pitää koko ajan puskea, että pysyy pinnalla, miehet pohtivat. Tulevana kesänä JVG kiertää ympäri Suomea eri festivaaleilla. – Toivotaan, että ensi kesästä tulee kiva ja että saamme tehtyä hyviä uusia biisejä. • MUSIIKKITEATTERI PALATSI LAKEUDELLA Liput alk. 20,- Jyrää kuin Täysperävaunurekka! ENSI-ILTA 3.9.2014 PÄÄOSISSA: JUSSI SELO JA SANI AARTELA Ensi-ilta 9.7. NAURUPOMMI! ISOON TALOON FLIKKANA LAURA VOUTILAINEN Peter Pan: Kimmo"Freddie Mercury" Blom Kapteeni koukku: Mika Honkanen Leena: Elisa Lairikko Peter Pan - koko perheen musikaali MAAILMANENSI-ILTA ROCK-LEGENDASTA! ENSI-ILTA 22.5.2014 Liput alk. 11,- POP JA ROCKMUSIKAALI! Ensi-ilta 3.7. LIPUT ALK 20,- RYHMÄTARJOUKSET: INFO@SEINAJOENKESATEATTERI.FI SUOMEN PARAS KESÄTEATTERI ON TÖRNÄVÄLLÄ! SEINÄJOEN KESÄTEATTERI, TÖRNÄVÄNTIE 21 60200 SEINÄJOKI LIPUNMYYNTI: 0600 550 108, RYHMÄMYYNTI: 0600 550 109 NETISTÄ: WWW.SEINAJOENKESATEATTERI.FI, Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy, Valtionkatu 1 (Matkakeskus), 60100 Seinäjoki p. 06-420 9090, matkailu@epmatkailu.fi, www.epmatkailu.fi, LIPUT MYÖS LIPPUPALVELUSTA Pääosissa:LAURA VOUTILAINEN, JP LEPPÄLUOTO, KIMMO BLOM Musiikkiteatteri Palatsi,Hämeenkatu 30, 33200 Tampere, Myynti 0600 550 108, myynti@palatsiteatteri. fi,ryhmämyynti 0600 550 109 ryhmamyynti@ palatsiteatteri.fi, PALATSITEATTERI.FI WWW.SUOMIVIIHDE.FI 13
• ARTISTIT JA MUSIIKKI JANNA HURMERINTA Melankoliaa urbaanilla otteella Toisen polven laulajan Janna Hurmerinnan elämässä kääntyy uusi sivu, kun hän julkaisee kesäkuun alussa ensimmäisen suomenkielensä albuminsa. Singlekappaleiden Sä oot hullu ja Läpinäkyvä saama hyvä vastaanotto antaa luvan odottaa upeaa levyä. TEKSTI: JUHAMATTI NIEMINEN / KUVA: MIKKO HARMA J anna Hurmerinta muistetaan 2000-luvun lopulta lupaavana soul-laulajana. Tuolloin hän ehti julkaista kaksi omaa, kehuttua soololevyään (Right Now 2007 ja The Makings of Me 2008) englanniksi, mutta nyt tumma laulajakaunotar on tekemässä uutta tulemista musiikkimaailman parrasvaloihin suomen kielellä. – Ei esityskielenvaihtoon liity dramatiikkaa, nyt oli oikea aika. Olen aina halunnut tehdä musiikkia myös suomeksi, enkä ole pitänyt kieliä poissulkevana, Janna taustoittaa. Suomeksi laulaminen on Jannan mukaan luontevaa. – Se on äidinkieleni. Levyä Janna on valmistellut hitaasti kiiruhtaen. Alun perin levyn piti valmistua jo alkukeväästä, mutta paneutuminen 14 on vaatinut aikansa ja levy saadaan ulos kesäkuun alussa. – Täytyy mennä aina sisältö edellä. Kun on valmista, sitten julkaistaan. ” Parhaimmillaan musiikki tuo iloa ja auttaa surussa. Levyn kappaleista saa fiiliksiä monille eri elämänalueille.” Tulevan levyn kappaleita on työstänyt yhdessä sanoittaja Saara Törmän kanssa. Tuottajina levyllä ovat toimineet Henkka ”MGI” Lanzin ja Simo ”Jurek” Reunamäki. – Yhteistyömme on ollut hedelmällisesti. Olen kerto- SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014 nut ideani Saaralle ja hän on tuo iloa ja auttaa surussa. Lekirjoittanut sanat, jotkin kap- vyn kappaleista saa fiiliksiä paleet olemme kirjoittaneet monille eri elämänalueille. yhdessä. Uuden albumin suomenkielinen pop-soundi tuo Jannasta KAPPALEET esiin puolia, vanhoja juuria Muusikkopariskunnan Maarit ja Sami Hurmerinnan tytär on opiskellut pianonsoittoa 6-vuotiaasta lähtien. Takana on musiikin opintoja Helsingin Pop & Jazz Kon- Inspiraatiota teksteihin Janna on ammentanut omasta elämästään ja näkemästään. Levyltä on maistiaisina kuultu kaksi singleä, lohdutuksen mielialoja peilaava Sä olet hullu sekä nopean rakastumisen ja eron aiheuttamasta tunnemyrskystä kertova Läpinäkyvä. Molemmat kappaleet ovat soineet paljon radiossa. – Useat biiseistäni ovat omakohtaisia, mutta joukossa on myös ystävien kertomuksista saatuja aiheita. Kappaleillaan Janna pyrkii tarjoamaan kuulijoille vertaistukea ja hyvää fiilistä. – Parhaimmillaan musiikki servatoriossa, lisäksi hän ehti opiskella hetken aikaa musiikkia myös Metropolia-ammattikorkeakoulussa Helsingissä. – Enää en koe opiskeluun tarvetta, mutta tanssitunneilla olen pyrkinyt käymään. On tärkeää pitää itsensä kunnossa. Minulle tulee huono olo, jos en pääse viikkoon harrastamaan OMASTA ELÄMÄSTÄ ” Haluaisin päästä tekemään mahdollisimman isosti ja saada paljon keikkoja. Kun pääsee keikoilla kommuni-koimaan ihmisten kanssa, se on ihanaa vastapainoa studiotyöskentelylle.” unohtamatta. – Kyllä joistakin kappaleista on aistittavissa melankoliaan yhdistettynä Amerikan mustan musiikin perinteitä, urbaania, rappia ja r´n´b:tä. Niitä, mistä olen alun perin lähtöisin. Yhdellä kappaleella on mukana feattaamassa rap-artisti Mikael Gabriel, Janna paljastaa. liikuntaa. KEIKKAILU VASTAPAINOA STUDIOTYÖSKENTELYLLE Musiikin parissa 32-vuotias Janna toivoo jatkavansa mahdollisimman pitkään. – Haluaisin päästä tekemään mahdollisimman isosti ja saada paljon keikkoja. Kun pääsee keikoilla kommunikoimaan ihmisten kanssa, se on ihanaa vastapainoa studiotyöskentelylle. Albumin valmistuttua, äitinsä tavoin vahvana tulkitsijana tunnettu Janna suuntaa bändinsä kanssa keikoille. Yhtyeessä soittavat muun muassa rumpali Joonas Kaikko ja bassokitaristi Lucas Lönnroos. – Odotan tulevaa kesää innolla. En edes osaa jännittää, kun olen niin täpinöissäni. •
• Radio Musa 100,5 kesällä Tampereella ja syksyllä myös... Kuuntele Tätä Suomi tanssii -lista ja lauantaitanssit kello 18 alkaen. www.radiomusa.fi VASKI AREENA 2014 TO 24.7. Kosketuksissa: MAARIT JA SAMI HURMERINTA Liput: 20/23€ PE 25.7. Päiväsoitto klo:14.00 VASKI RESCUE feat. MIIKKA KALLIO vapaa pääsy PE 25.7. Rock-Areena: APULANTA / MOKOMA / HYPERIT Liput: 30/33€ LA 26.7. Pop-Areena: KOLMAS NAINEN / DINGO / BOSTON PROMENADE / MASA MAINDS Liput: 30/33€* * Karjalaisen etukortilla liput 27€ SU 27.7. Iskelmä-Areena: JUHA TAPIO / SUVI TERÄSNISKA / NELJÄNSUORA / VILLE PYYKÖNEN Liput: 30/33€ SU 27.7. Kids-Areena: HEVISAURUS Liput: 15€ VIP-paketit 60-70€ Kysy lisää:myynti@produck.fi Ovet tapahtumiin klo:16:00-24.00. Terassi ja karaoke avoinna joka ilta! Lisää tapahtumasta osoitteessa: www.vaskiareena.fi 24.-27.7.2014 - JÄÄHALLI - LIEKSA LIPUNMYYNTI: LIPPU.FI / WWW.LIEKSABRASS.FI VASKIVIIKON TOIMISTO: PIELISENTIE 22, 81700 LIEKSA INFO: MYYNTI@PRODUCKS.FI SUPERTÄHDET H ITÄMERELLÄ PAULA & POPEDA AIKUINEN NAINEN MATKALLA ALABAMAAN! PAULA KOIVUNIEMI JA POPEDA TEKEVÄT YHDESSÄ HUIKEAT BILERISTEILYT TURUSTA M/S BALTIC PRINCESSIN LÄHDÖILLÄ 19.12. JA 20.12. MATKAT ALKAEN 79 EUR / HLÖ / E4 HYTTI H LIPUNMYYNTI WWW.MATKAVEKKA.FI SEKÄ MATKAVEKAN MYYNTIPISTEET WWW.PAULAKOIVUNIEMI.FI H WWW.FACEBOOK.COM / PAULAKOIVUNIEMIOFFICIAL WWW.POPEDA.COM H WWW.FACEBOOK.COM / POPEDAOFFICIAL WWW.KARPPANEN.FI H WWW.WARNERMUSICLIVE.FI WWW.SUOMIVIIHDE.FI 15
• ARTISTIT JA MUSIIKKI ” Musiikin pitää mennä syvälle ja viihdyttää. Helposti nykymaailmassa lähdetään tekemään radiohittejä ja miettimään, mikä myy. Et enää tee levyjä musiikin takia, mistä itse tykkäät. KIM HEROLD LEIKITTELEE Seuraavalla levyllään suomen kielellä TEKSTI: JASMI KUUSISTO / KUVAT: ANTOHONY UBAUD JA VILMA PELTONEN 16 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014
• Elämänohjaaja näkijä ja parantaja ” Kun lauletaan suomeksi, on sanoituksilla paljon suurempi merkitys. Suomeksi laulaminen on haastavaa, koska kielellä ei voi leikitellä yhtä helposti. ” levyllä on paljon Kim Heroldin omia sanoituksia, lyriikoiden muuttumisen lisäksi, kielen vaihtaminen toi omia muutoksia myös laulamiseen. -Kun lauletaan suomeksi, on sanoituksilla paljon suurempi merkitys. Suomeksi laulaminen on haastavaa, koska kielellä ei voi leikitellä yhtä helposti. Sanoja ei voi venyttää, vaan painotukset täytyy olla oikein, Kim Herold kuvailee. UUDENLAISTA MELANKOLISTA HAUSKUUTTA Aiemmin englannin kielisillä teksteillä vakuuttanut Kim Herold tekee täysin uudenlaisen harppauksen ja levyttää suomen kielellä. Muutos ei ollut yksiselitteinen ja hän ajatutui kirjoittamaan suomeksi lähes vahingossa. -Minua pyydettiin laulamaan Reissumiehen-mainokseen ja sitten aloinkin kirjoittamaan kappaleita suomeksi. Se on vähän haastavampaa, on kuin tekisi ensimmäistä levyä uudelleen. Suomen kieli on jotenkin konkreettisempi ja sanoja vähemmän, mutta hyppäsin englanninkielisestä unelmoinnista suomeen ja jäin siihen koukkuun. Kaikki oli niin uutta, vähän niinkuin löytäisi uuden urheilulajin, Kim kuvailee. Uuden levyn toinen single Hengitä julkaistiin toukokuun alussa, siinä on vierailemassa Tuomas Kauhanen. Idea yhteistyöhön Kauhasen kanssa ” Voisin kirjoittaa jollekin uudelle, nousevalle tähdelle. Tärkeintä kuitenkin on, että musiikki tulee syvempää, niin että artisti sisäistää sen ja tarinoiden täytyy olla aitoja.” SOSIAALINEN MEDIA ON TÄRKEÄ Sosiaalinen media nostaa merkitystään ja sinkkulistoille lasketaan Spotify-kuuntelutkin. Ollakseen pinnalla musiikki- AVA AVA T ulevan levyn maaliviiva häämöttää. Kesällä Kim Herold keikkailee vain muutaman kerran, mutta syksyllä lähtee käyntiin mittavampi kiertue. Heinäkuussa hänet nähdään Helsinki Pop’Showssa Olympiastadionilla. Positiivinen Herold on ottanut uuden haasteen vastaan ja laulaa koko levyn suomeksi. Koko idea lähti Reissumiehestä. Uudella lähti Emma-gaalasta ja yhteisten ideoiden jälkeen alettiin toteuttaa jo musiikkivideoa. Herold lupaa, että uudella levyllä tullaan kuulemaan muitakin vierailijoita, mutta heidät paljastetaan myöhemmin. -Se ei ole rap-levy, joten joka biisissä ei ole vierailijoita, mutta Tuomaksen lisäksi on muitakin. Levy tulee olemaan syvällisempää uptempoa, jossa on pari hidastakin. Se tulee olemaan melankolisen koskettavan hauska, Kim Herold kuvailee. Kim Herold lupautuu tekemään sanoituksia muillekin, jos halukkaita löytyy. Luovimmat visiot hän saa aikaisin aamulla tai myöhään illalla kun ei voi häiritä ketään muita. Ylivilkkaaksi itseään luonnehtiva Herold uskoo musiikissa syvyyteen. -Voisin kirjoittaa jollekin uudelle, nousevalle tähdelle. Tärkeintä kuitenkin on, että musiikki tulee syvempää, niin että artisti sisäistää sen ja tarinoiden täytyy olla aitoja. Blogissaankin musiikin kaupallistumisesta puhunut Herold, pitää sitä seurauksena muiden maiden meiningeistä. -Musiikin pitää mennä syvälle ja viihdyttää. Helposti nykymaailmassa lähdetään tekemään radiohittejä ja miettimään, mikä myy. Et enää tee levyjä musiikin takia, mistä itse tykkäät. Aina välillä tulee Adelen ja Lana Del Rayn kaltaisia nousijoita, jotka ohittavat valtavirran, niitä tarvitaan kanssa, Herold kertoo. PUHELINAIKOJA p. 044 030 5258 1h / 45 € ½h / 30 € *************************** p. 0700 825 85 2,33 € / min + ppm ava.elamanohjaaja@gmail.com www.elamanohjaaja.info BLUESCASE - KULJETUSKOTELOT AMMATTILAISILLE YLI 25 VUODEN KOKEMUKSELLA! SUVIYÖ ITÄMERELLÄ SUPERTÄHDET H MEREN YLLÄ SUVI TERÄSNISKA JA YÖ-YHTYE TEKEVÄT AINUTLAATUISET YHTEISRISTEILYT TURUSTA M/S BALTIC PRINCESSIN LÄHDÖILLÄ 4.12., 5.12. JA 6.12. MATKAT ALKAEN 59 EUR / HLÖ / E4 HYTTI H LIPUNMYYNTI WWW.MATKAVEKKA.FI SEKÄ MATKAVEKAN MYYNTIPISTEET L i s ät i et oj a: Puh. & Fax. ( 02) 842 4285 GS M 050 569 7495 jussi.zenger@bluescase.com WWW.SUVITERASNISKA.FI H WWW.FACEBOOK.COM / SUVITERASNISKA WWW.LIKAISETLEGENDAT.COM H WWW.FACEBOOK.COM / YOOFFICIAL WWW.KARPPANEN.FI H WWW.WARNERMUSICLIVE.FI w ww. b l u e s c a s e . c o m maailmassa, täytyy muistaa myös verkkomaailma. Kim Herold huomasi muutama kuukausi sitten, ettei ollut päivittänyt viralliselle sivulleen mitään pariin vuoteen, joten aika muutokseen oli koittanut. Kim itse seuraa sosiaalisessa mediassa erityisesti lukkopainiin ja yhdysvaltalaiseen vapaaotteluun liittyviä sivuja, sitä kautta hän pysyy kärryillä, mitä matseissa tapahtuu. Suomalaisista Kimin kiinnostuksen kohteena on Antero Vartiaa, etenkin näin europarlamenttivaalien alla. -On tullut valituksia, että olen varmaan maailman epäaktiivisin sosiaalisessa mediassa. Mutta se on ehkä tärkein kanava tällä hetkellä, joten panostan siihen koko ajan paremmin. Etenkin Instagramiin, mutta niissä kuvissa pyrin tuomaan jotain uutta esille. Ei pelkkää pastan syömistä, vaan jotain toimintaa ja hauskoja kuvia. Olen nimellä kimchiherold, joka tarkoittaa korealaista hapankaalia, Kim kertoo naurahtaen. Yhteyksiä happamaan kaaliin ei Kim Heroldista ole havaittavissa ja hän itsekin kuvailee olevansa ylipositiivinen ihminen siitä huolimatta, että hänen lempi sanansa maailmassa on melankolia. • WWW.SUOMIVIIHDE.FI 17
• ARTISTIT JA MUSIIKKI PETE PARKKOSELLA edessä superkesä Idolsista aikoinaan pinnalle ponnistanut Pete Parkkonen on edelleen tumma ja tulinen laulava kiharapää. Nyt hän on kuitenkin muuttunut – uudella nimikkoalbumillaan kultakurkku laulaa silkkaa suomea. TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN / KUVA: LAURI LAUKKANEN S iitä on neljä vuotta kun Pete Parkkosen viimeisin englanninkielinen albumi I’m an Accident julkaistiin. Albumi ei menestynyt odotettuun tapaan, vaan putosi listalta. Vuosien hiljaiselon ja pinnan alla kyteneen aherruksen jälkeen Parkkonen on täällä taas. - Mulla on fiilikset katossa! Olo on sanoinkuvailematon, kun kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen albumini. Jännittää tykkääkö ihmiset tästä, Pete hehkuttaa. - Warnerilla (levy-yhtiö) juttelimme mitä musiikkia tehtäisiin. Olen hokaillut, että silloin 18-vuotiaana en olisi voinut uskottavasti laulaa elämänkokemuksistani. Nyt olen nähnyt elämää enemmän ja siitä syntyi tämä albumi, Parkkonen sanoo. kennushommia, Pete kertoo. Parkkosen lomat ovat pitkälti lomailtu ja uusi ja erilainen uraputki häämöttää edessä. Tämän haastattelun aikoihin Pete oli menossa Linnanmäelle esiintymään Mikael Gabrielin kanssa. - Urheilu auttaa minua jaksamaan. Harrastan juoksemisEDELLEEN ta ja ulkoilua. Vapaa-ajallani RAKENNUKSILLA viihdyn kavereiden ja perheen Parkkosen kolmas albumi jul- parissa. Oleilen kotona, istun kaistiin 25. huhtikuuta 2014. puistossa ja rauhoitun, ParkkoKeikat on myyty syksylle, nen hymyilee. mutta kesälläkin riittää vipi- 18 Julkisuudella ja nosteella on kuitenkin myös varjopuolensa. Pete Parkkonen on silti pysynyt avoimena uusille sosiaalisille kontakteille. - Olen sosiaalinen ja ihmiset tietävät sen. Olen tottunut ” Urheilu auttaa minua jaksamaan. Harrastan juoksemista ja ulkoilua. Vapaa-ajallani viihdyn kavereiden ja perheen parissa. Oleilen kotona, istun puistossa ja rauhoitun. ” MAHTAVA LAPSUUS ” Mulla on fiilikset katossa! Olo on sanoin-kuvailematon, kun kyseessä on ensimmäinen suomenkielinen albumini. Jännittää tykkääkö ihmiset tästä. ” Levyn yhdeksän raitaa syntyivät kolmen vuoden syvällisen ajattelun varrella. Albumin sinkkulohkaisu nimeltään ”Mun” avaa ovet Parkkosen upealle äänialalle. esikuva, johon häntä usein verrataankin. - Lenny Kravitz on roolimallini. Kuuntelen paljon musiikkia, kuten Don Huonoja, Stam1naa, Mokomaa, Aki Sirkesaloa.. nää. - Kesälle on tiedossa festari- ja klubikeikkaa. Toivon kovasti kunnon juhannuskeikkaa. Keikkailun ohessa teen edelleenkin sivutoimisena ra- Pete Parkkonen syntyi musikaaliseen perheeseen. Pelimanneissa soittaneen isän kautta Pete pääsi kokeilemaan kaikenlaisia instrumentteja. - Pääsin soittamaan muun muassa läskibassoa ja pyykkilautaa. Paljon oli kaikenlaista musiikkia – iskelmää, poppia, rokkia.. Minulla oli mahtava lapsuus ja se on vaikuttanut minuun artistina, Pete kiittelee. Nykyään Petellä on selkeä ROHKEASTI JUTTELEMAAN Vaikka nuori Pete Parkkonen on ikäisekseen saavuttanut jo paljon, on hänellä uusia elämän etappeja. - Haluan elättää itseni musiikilla loppuun asti. Toivon tämän albumin menestyvän ja löytävän yleisönsä. Toivon paljon keikkaa ja josko sitä pääsisi ulkomaillekin joskus, Parkkonen haaveilee. siihen, että ravintolassakin tullaan nykäisemään hihasta ja juttelemaan. Tietysti täyden keikan jälkeen, kun olen väsynyt ja pulssi käy kahtasataa, on kurjaa kun kännissä tullaan repimään. Mutta olen sellainen yesman, etten kehtaa kieltäytyä, Pete huokaa huvittuneena. UNELMASTA KIINNI Nuorille, jotka haaveilevat esimerkiksi Idolsin kautta pääsevänsä laulajiksi, Pete Park- konen tahtoo antaa muutamia kultaisia ohjeita. - Artistin työ on tosi kova duuni. Pitää jaksaa painaa ja samaan aikaan uskoa itseensä. Pidä puolesi ja mielipiteesi. Itse en 18-vuotiaana julkisuuteen tultuani kehdannut sanoa, jos jokin vaivasi. Tarvitaan uskallusta selvitä elämästä muusikkona, Parkkonen tietää. - Idolsissa ja muissa ohjelmaformaateissa pitää muistaa, että varsinainen työ alkaa vasta ohjelman loputtua. Pitää myydä keikkaa. Mikään ei tapahdu itsestään, eikä se rokkitähden elämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Pitäkää unelmistanne kiinni! Pete Parkkonen on innoissaan uudesta albumistaan, tulevasta kesästä ja vuoden 2014 eteen tuomista uusista kokemuksista. Kasvutarina on alkanut. - Haluan lähettää kaikille aurinkoisia terveisiä. Ottakaa levyni avomielin vastaan. Edessä on todellinen superkesä!, hän julistaa onnessaan. •
• AVOIN KUTSU KAIKILLE LEHDEN LUKIJOILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Tervetuloa kesän SuomiViihde-nimikkojuhlatansseihin, joita järjestetään kahdeksat 2/2014 numeron julkaisuaikana. Tässä alkukesän tanssit! Lisätietoja: suomiviihde@suomiviihde.fi Iltojen aikana myös arvontoja! 1.tanssit 3.tanssit Esiintyjinä: Finlanders Avoinna: klo 20:00-02:00 Liput: 15 eur Käyntiosoite: Harjuntie 28, Tuorila Merikarvia Tanssikurssi: klo 18:30-20:00 Fusku alkeet (sis.lipun hintaan) Mukana Tanssitaivas ry Tanssikenkämyynti: Alemana www.merikievari.fi Esiintyjinä: Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit Onnentähti Avoinna: 20:00-00:30 Liput: 14 eur Käyntiosoite: Tuukkalankatu 2, Mikkeli Tanssikurssi: klo 19:00-20:00 Foksi alkeet (sis. lipun hintaan) Mukana Mikkelin Tanssihullut ry Tanssikenkämyynti: Tanssiva Enkeli (säävaraus) www.tanssi.net/fi/p/3h.html Merikievari, Merikarvia ti 10.6.2014 Mikkelin Hiihtomäki pe 27.6.2014 2.tanssit Kaarihovi, Teuva la 14.6.2014 Esiintyjänä: Anne Mattila & Mistral Mervi Kovero & OH-yhtye Avoinna: 20:30--02:00 Liput: 15 eur Käyntiosoite: Heikkurintie 2, Teuva Mukana Fuskaajat ry Tanssikenkämyynti: Tanssiva Enkeli www.teuvanrivakka.fi/kaarihovi Oikeudet muutoksiin pidätetään! Tähtitanssileiri 2.-3.8. Meri-Lapissa Tilaa esiintyjä juhlaasi! Tähtiranta, Rovaniementie 522, Keminmaa Opettajina: Matti ja Sannu Heikkilä www.swengijengi.net Rainer Bollström MIEHEN ELÄMÄÄ -levyn julkaisukiertue käynnistyy 16.5. Ravintola Vemmelsääressä Tervetuloa viihtymään! puh.09-507 2977 / info@viihdeohjelmat.fi w w w. v i i h d e o h j e l m a t . f i Katso tarkemmat keikkatiedot www.rainerbollstrom.fi WWW.SUOMIVIIHDE.FI 19
• ARTISTIT JA MUSIIKKI VOICE OF FINLAND VOITTAJA SIRU AIRISTOLA Ei ollut uskoa voittoa todeksi TEKSTI: JASMI KUUSISTO / KUVA: NELONEN, VOICE OF FINLAND JA HANNU HAAPASALO O n kulunut muutamia viikkoja the Voice of Finlandin kolmannen tuotantokauden finaalista ja Michael Monroen tiimistä voittoon liihotellut Siru Airistolan äänestä kuulee, miten onnellinen hän on. Voiton myötä hänelle aukeaa levytyssopimus ja tie tähtiin voi alkaa. -Pikku hiljaa alan sisäistää sen, että todellakin voitin. Seuraava päivä finaalin jälkeen meni todella epätodellisissa ajatuksissa. Nyt olen tavannut levy-yhtiön edustajia ja keskustelut tulevaisuudesta ovat käynnissä, Siru kuvailee hymyillen. ” En tykkää laulaa mitään diipadaapaa, vaan oikeista asioista, jotka koskettaisi minua ja muita ihmisiä. Uskon, että levyllä tulee olemaan myös iloisia kappaleita, mennään tunteiden äärilaitoja, menevää ja hidasta.” Niinkuin monella aloittelevalla artistilla, myös Sirun unelmat liittyvät todella hyvän levyn tekemiseen. Kaikki suunnat levyn suhteen ovat vielä avoinna, mutta Siru lupailee, että päästään kuulemaan myös hänen omia sävellyksiään. UUSI LEVY JO TYÖN ALLA Siru kuvailee musiikin olevan luonnollinen tapa ilmaista itseään, monet asiat ovat helpompi kertoa musiikin avulla, kuin 20 pukea sanoiksi. Jotain asioita on helpompi käsitellä biisien avulla, vaikka se ei olisi oma sävellyskään. Jos löytää kappaleen, joka on juuri siihen elämäntilanteeseen sopiva, se kolahtaa todella syvälle. Kun miettii asioita ja löytää tietynlaisen biisin, se oudolla tavalla helpottaa. Vaikka hän ei ole suoranaisesti käynyt kenellekään balladia laulamassa, Siru toivoo oman musiikkinsa vaikuttavan ihmisiin. Suurien tunteiden välittäminen uudella levyllä on tärkein tavoite ja omien sanojensa mukaan, jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, tulee levy olemaan mollivoittoinen. Kaikki mahdollisuudet ovat kuitenkin avoinna ja iloisuuttakin on luvassa varmasti. -En ole hetkeen ehtinyt tehdä uusia kappaleita, mutta tällä hetkellä elän niin onnellista aikaa, että uskon senkin vaikuttavan tuleviin kappaleisiini. Tärkeintä tulevalla levylläni on sanoitukset. Tekstien on oltava vahvoja ja kerronnallisia, jotta se on minun tyylistäni. -En tykkää laulaa mitään diipadaapaa, vaan oikeista asioista, jotka koskettaisi minua ja muita ihmisiä. Uskon, että levyllä tulee olemaan myös iloisia kappaleita, mennään tunteiden äärilaitoja, menevää ja hidasta, Siru kuvailee. VOITTO YLLÄTTI Tähtivalmentajansa Michael Monroen vinkit Sirulle kilpailun aikana olivat lähinnä tukea antavia. Michael sanoi, miksi korjata, jos ei ole mitään korjattavaa. Siru kertoo saaneensa tähtivalmentajansa hyvää kannustusta ja uskallusta tehdä asioita omalla tavallaan. Hanoi Rocksista tuttua legendaa Siru kuvailee sanoilla lämmin, positiivinen ja ihana. Michael Monroe on kertonut uskoneensa Siruun alusta asti, vaikka monille Sirun nousukiito tuli yllätyksenä. Ennakkosuosikkina pidetty Emma SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014 ” Pikku hiljaa alan sisäistää sen, että todellakin voitin. Seuraava päivä finaalin jälkeen meni todella epätodellisissa ajatuksissa” Schnitt jäi toiseksi ja äänimäärä Siruun verrattuna oli huikea. -Oli hämmentävää, että ääniero oli niin suuri. Ajattelin, että pieni määrä ääniä olisi tullut muiltakin kuin tutuilta, mutta olihan se uskomatonta, että niin moni äänesti. Suuri kiitos kaikille äänestäjille, olen todella kiitollinen. Iloinen ja silminnähden onnellinen Siru kertoo elämänsä parhaimman päivän koostuvan musiikista ja ystävien kanssa yhdessäolosta. - Päivä alkaisi herkullisella brunssilla, hengailua läheisten kanssa. Illalla voisi olla joku todella hyvä keikka ja sen jälkeen
• todella huono elokuva. Yhden kaveriporukan kanssa katsotaan aina mahdollisimman huonoja elokuvia, sanotaan aina, että tämä oli vielä huonompi kuin edellinen. Hyvässä seurassa ei tarvitse olla hyvä elokuva, hän naurahtaa. Vaikka tämän hetken tavoitteet liittyvätkin voimakkaasti tulevaan levyyn, Siru toivoo elättävänsä itsensä tulevaisuudessa musiikilla ja keikkailla ahkerasti. Hän kuvailee elämäänsä ennen voittoa tasaiseksi, ilman suuria mullistuksia, mutta uskoo The Voice of Finland voiton olleen paras käännekohta. Pahin kauhukuva olisi, että kolmen vuoden päästä hän olisi takaisin lähtöpisteessä. -Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Uskon kohtaloon ja siihen, että kaikella on tarkoitus, Siru hymähtää salaperäisesti.• The Voice of Finlandin kolmannen kauden voittaja on Michaelin Monroen tiimin Siru Airistola! ” Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan. Uskon kohtaloon ja siihen, että kaikella on tarkoitus. WWW.SUOMIVIIHDE.FI 21
• ARTISTIT JA MUSIIKKI ” Paljon tulee ihmisiä juttelemaan keikoilla. Moni kertoo omistavansa meidän levyn. Jotkut muistavat meidät Kesäillan Valssista ja muistelevat niitä aikoja.” TEEMU HARJUKARIN Kesä jälleen tanssia tulvillaan TEKSTI: CHRISTINA LOKKINEN / KUVA: MAGNUMLIVE 22 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014
• Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit suuntaavat iloisin mielin kohti muhkeaa keikkakesää. Keikkaautossa tehdään jääkiekkoveikkauksia, nukutaan ja kuunnellaan musiikkia. T eemu Harjukari tavoitettiin haastatteluun tien päältä. Onnistunut ja kiitetty keikka on takana ja svengaava yhtye keulakuvineen on matkalla kotia kohti. - Olimme pitkästä aikaa Suomussalmella esiintymässä. Tanssipaikkana oli kylpylä-hotelli Kiannon Kuohut, jossa vedimme keikkaa kuin viimeistä päivää. Oli todella hyvät tanssit, ihmiset tykkäsivät kovasti! Tämä oli aika pitkä pistokeikka, matkaa tuli 500 kilometriä suuntaansa, Harjukari kertoo. Keikkakesä häämöttää edessä kellohelmoineen, huurteisine oluttuoppeineen ja hersyvästi hymyilevine muusikonmaakareineen. Taivaanrannanmaalarit ovat hyvillä fiiliksillä. - Keikkailu painottuu kesään, kun tanssilavat aukeavat ja ihmiset ovat enemmän liikenteessä. Bändin pojilla on kevättä rinnassa. Meillä on hyvä ryhmäkemia ja meno on AVOIN välitöntä ja leppoisaa, Harjuka- Teemu Harjukari tietää. ri ylistää. Aurinkoisella mielellä liikenteessä oleva musikanttipoppoo ei osaa sanoa mikä voisi olla muusikon elämän raskas ” Meillä on puoli. syksyllä tiedossa - Me saamme kulkea rauhassa. Onhan luovalla alalla haasmielenkiintoinen teensa, mutta kun pitää itsensä projekti, mutta kuosissa niin homma sujuu en paljasta siitä kuin tanssi, Harjukari vinkkaa. vielä enempää.” PADIT JA PODIT Laulussa sanotaan, että linjaautossa ompi tunnelmaa. Ainakin Taivaanrannanmaalareiden keikka-autossa ystävyys on ylimmillään. - Keikka-autossa jutellaan päivän ja viikon kuulumiset, tehdään jääkiekkoveikkauksia ja jokaisella on omat iPodinsa, iPadinsa, Macinsa ja muut pelinsä. Autossa on tilaa myös nukkua. Hyvät laitteet aina helpottavat keikkamatkailua, KUTSU HAITARI YHDISTÄÄ Tanssikansa lähestyy Teemu Harjukaria yhtyeineen positiivisin palauttein. Suomussalmella pitkästä aikaa keikkailleet Taivaanrannanmaalarit sulattivat jälleen sydämen jos toisenkin. - Paljon tulee ihmisiä juttelemaan keikoilla. Moni kertoo omistavansa meidän levyn. Jotkut muistavat meidät Kesäillan Valssista ja muistelevat niitä aikoja. Haitari-ihmisetkin tulevat jututtamaan, tanssikansassa on paljon haitarinsoittajia, Harju- kari sanoo. - Saimme nytkin Suomussalmella paljon palautetta. Ihmiset kiittävät oikein kädestä pitäen. Olemme aina saaneet positiivista palautetta ja se on meille tärkeää. ” Tällä hetkellä unelmat ovat yksityiselämän puolella, bändinä pyrimme monipuolistamaan musiikkiamme, mutta pysymme juurillamme.” HETKESSÄ ELETÄÄN Teemu ja pojat elävät unelmaansa juuri nyt. Tiedossa on toki uusia ja ihmeellisiä seikkailuja, mutta musikaaliset kaverukset eivät lähde merta edemmäs kalaan. - Meillä on syksyllä tiedossa mielenkiintoinen projekti, mutta en paljasta siitä vielä enempää, Teemu Harjukari sanoo salaperäisenä. - Tällä hetkellä unelmat ovat yksityiselämän puolella, bändinä pyrimme monipuolistamaan musiikkiamme, mutta pysymme juurillamme. Elämme hetkessä, unelmat tulevat sitten itsestään, hän jatkaa. Vaikka Teemu Harjukari tanssittaakin yleisöä hymyssä suin, ei miestä itseään juurikaan parketilla nähdä. - Todella harvoin käyn tanssimassa. Vapaa-ajalla ei tule käytyä tanssilavoilla, yleensä on muuta touhua ja tauot haluaa pitää taukoina. Tykkään kuitenkin katsella ihmisten tanssimista. Kaikki latinalaistyyliset vetoavat. Ja hidas valssi.. se on kaunista, harmonihurmuri huokaa. SOSIAALINEN HARRASTUS Harjukari tahtoo innostaa ihmisiä rohkeasti mukaan tanssin rytmeihin. Lavatanssi tekee hyvää psyykelle sekä fysiikalle. - Tanssi on sosiaalinen harrastus. Ujompikin kun opettelee perusasiat, niin pääsee kontaktiin sen vastakkaisen sukupuolen kanssa. Tanssi on samalla liikuntaa ja oman kehon hallintaa. Se tuo uusia ulottuvuuksia elämään, hän rohkaisee. 7,5-tuntinen paluumatka Suomussalmelta alkaa olla purkissa. Taukopaikalla kahvia ja evästä nauttivan Teemu Harjukarin seurassa keikka-autossa on vain yksi soittajakaveri ja hänkin on onnellisesti höyhensaarilla. Terveiset ovat kuitenkin yhteiset: - Tulkaa tanssimaan! Ollaan positiivisella fiiliksellä. Lavoilla nähdään! • KAIKILLE LEHDEN LUKIJOILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Tervetuloa kesän SuomiViihde-nimikkojuhlatansseihin, joita järjestetään kahdeksat 2/2014 numeron julkaisuaikana. Tässä keskikesän tanssit! Lisätietoja: suomiviihde@suomiviihde.fi Iltojen aikana myös arvontoja! 4.tanssit 6.tanssit Esiintyjinä: Marita Taavitsainen & Koivu Avoinna: klo 21:00-02:00 Liput: 16 eur Käyntiosoite: Pohjantie 23, Keminmaa Tanssikurssi: klo 19:30-20:30 Tango alkeet (sis.lipun hintaan) Mukana Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry Tanssikenkämyynti: Willa Dance www.pohjanranta.com Esiintyjinä: Tangokuninkaalliset 2014 Tulipunaruusut Avoinna: 21:00-02:00 Liput: 18 eur Käyntiosoite: Häikiönmäentie 514, Kajaani Tanssikurssi: klo 19:45-20:45 Wanha Tango alkeet (sis. lipun hintaan) Mukana Tanssiurheiluseura Kajaani Casamba ry ja Tanssikerho Täysikuu ry Tanssikenkämyynti: Tanssiva Enkeli www.jormuanlava.com Tähtiranta, Keminmaa la 28.6.2014 5.tanssit Risulahti, Luumäki pe 4.7.2014 Jormuan lava, Kajaani pe 8.8.2014 Esiintyjinä: FBI Beat, Väliaikainen Avoinna: 20:00-01:30 Liput: 15 eur Käyntiosoite: Saarentie 94, Luumäki Tanssikurssi: klo 18:30-19:30 Bugg alkeet (sis.lipun hintaan) Mukana Saimaan Seuratanssijat Saiset ry ja Lavatanssiseura Tanssikas ry Tanssikenkämyynti: Esko Sanio www.timpantanssit.fi Oikeudet muutoksiin pidätetään! WWW.SUOMIVIIHDE.FI 23
• TANSSIPAIKAT ONKO TANSSIPAIKALLE SOPIVASTI HINNOITELTU TÄHTIARTISTI SATUOLENTO? MISTÄ LÖYTYY UUTTA VETOVOIMAA LAVOILLE? TEKSTI: MARKKU LAAKSONEN / KUVAT: ARTISTIEN KUVAPANKIT Music Finland r.y:n tilaamassa, maaliskuun 2014 alkupuolella julkaistussa, selvityksessä suurimmiksi tanssilavojen ja -paikkojen uhiksi vastaajat (eli järjestäjät) kokivat esiintyjien liian korkeaksi nousseen hintatason, vaikeuden löytää uutta yleisöä ja kilpailun ihmisten vapaa-ajasta. TOP5 uhkalistalla olivat myös paikkojen keskinäinen kilpailu ja heikot investointimahdollisuudet. Ei tarvitse kuin ratkaista nuo kysymykset, niin homma on selvä ja projekti nyt aloittamista vaille valmis. Tämä juttu on allekirjoittaneen omia näkemyksiä kuvaava, ei osa em. raporttia. HINNOITTELU JA RISKIT Esiintyjän tilaaminen tanssipaikalle on investointi, jolle tilaaja (järjestäjä) odottaa tuottoa, riippumatta siitä, onko varojen käyttötarkoitus yleishyödyllinen tai osinkojen maksu. Artisti on epävarmin tekijä, varsinkin kun viime vuosina hinnoitteluperiaate on painottunut yhä enemmän nopeaan voittoon kuin jatkuvuuteen. Tähteyden elinkaaret ovat lyhentyneet ja toki myös kustannukset nousseet. Kun iltahinta lähentelee kymppitonnia ja esiintymisaika on 75 minuuttia, joka on 25 % normaalin tanssi-illan (klo 20 – 01) kestosta, pitää jäljelle jäävä 75 % ajasta täyttää jollakin muulla kuin pelkällä odottelulla: tarvitaan vielä 1 – 2 muutakin esiintyjää. Tällöin pelkkä esiintyjäkulu on jo yli 10 000 euroa ja siihen muut kulut päälle, sääriskit, jne. huomioiden. Lipunmyynnin pitää ylittää 1000 kappaleen raja, 15 euron lipulla. Vasta sitten alkaa jäädä jotain siihen tarkoitukseen, jonka vuoksi tanssit on järjestetty. Lisää kesälauantai-iltoja Kesässä on n. 12 – 14 viikonloppua, vaikka Mamba kuinka jankuttaisi ”kesää olevan vielä jäljellä” ja tunnetuimmista esiintyjistä kilpailevat festivaalit, tapahtumat ja monet muut. Esiintyjä on agentin asiakas ja agentin tehtävä on ajaa artistin etua. Kaikkien pitäisi tehdä tulosta lyhyessä ajassa. Yhtälö on mahdoton pienille ja keskisuurillekin tanssipaikoille. TÄHDILLÄ MARKKINOIDAAN, MUTTA EI TIENATA mutta paras tulos tanssipaikalle syntyy siitä kaartista, joka tekee työnsä hyvin, nöyrällä ammattimaisuudella, tanssittaa ja viihdyttää, hoitaa yleisösuhdetta, miettii ohjelmistoaan lipunostajien näkökulmasta ja hinnoittelee työnsä kohtuullisesti, niin että kaikki ovat tyytyväisiä – heille itselleen se tuo taatusti työtä vielä pitkään. Heitä on vain liian vähän. ILOSAARESTA STRÖMSÖ’ HÖN Tähtien vetovoima vaihtelee jonkin verran myös alueittain. Jotkut ovat profeettoja omalla maallaan, mutta muualla ei ole kuultukaan. Takuuvarmoja, koko maassa toimivia tanssipaikan yleisömagneetteja on yhä vähemmän, jos ollenkaan. Suomi on pitkä maa, mutta musiikillinen rajalinja on enemmän pystykuin vaakasuora. Vähän mutkia oikaisten voi sanoa, että matka Suomen halki Joensuun mollivoittoisesta hevistä ruotsinkielisen länsirannikon duuripoppiin on melko pitkä – ei fyysisesti, mutta henkisesti. Aikoinaan joku kansantieteilijä on tutkinut erityyppisten laulujen syntymaita ja eniten rakkauslauluja on tehty (oliko se peräti viimeisen 200 vuoden aikana) Uudenkaupungin seudulla (!) ja jossain Imatran paikkeilla on sitten ollut itkuvirsien keskittymä. Iskelmämusiikki ammentaa molemmista maailmoista ja rajat ovat häilyviä; onko joku Yö- yhtyeen hitti iskelmää vai rockia? Ainakin sitä voi nk. paritanssia. Matkaa Ugiin on vä-hemmän kuin Imatralle – aihe on siltä suunnalta, mutta sointukulku idästä (”Rakkaus on lumivalkoinen”). LÄPINÄKYVYYTTÄ VETOVOIMAAN Suuremmat paikat tarvitsevat kovia nimiä jo imagosyistäkin, Tämä kaikki tekee tanssienjärjestäjän työn vaikeammaksi ja sellaiseen ylellisyyteen kuin oma maku, ei oikein ole varaa. Ennen varauksia tehtiin kuukausien ja vuosienkin päähän, nyt syklit ovat viikkoja tai korkeintaan kuukausia. Tanssipaikoissa ja tansseissa käymises-sä pitää olla muutakin vetovoimaa kuin Tanssilavojen tähteyden pelkkä esiintyjänimi. Kun vaihtoehdot vähenevät, alkaa huutokauppa ja kilpavarustelu, jonka seurauksena artisti maksaa – yhä perustaa ja edellytyksiä: enemmän. Aikanaan vahva tanssienjärjestäjäpersoona, Jouko Elevaara, • palveluhenkinen asenne julkaisi säännöllisesti JOK-KERIN LISTA – nimistä artistien ”markkina-arvonoteerausta”. Hänellä oli toki omat motiivinsa • tanssittava ohjelmisto siihen, mutta teko oli rohkea. Eniten huusivat ne, joiden nuoli oli alaspäin. Jokkeri kesti aikansa ja lopetti listaukset. Myöhemminkin on jotain samanlaista viritelty, mutta matalalla profiilil• yleisösuhde ja pelisilmä la. Alalla on omat viidakkorumpunsa, mutta kuinka relevanttia tietoa ne levittävät. • maltillinen hinnoittelu • monipuolisuus • luotettavuus • persoonat • tunnistettavuus 24 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014 serttia ja valmis-tautumatta vaativan yleisön eteen. RAIDER JA NOLLATOLERANSSI Tanssipaikan kilpailuetu on vieraanvaraisuus, mutta tiettyihin rajoihin saakka. Normaalit voileipä, virvoitusjuoma, hedelmät, kahvi- ja tee, vesi, ruokarajoitteet ja allergiat huomi-oiden on ok. Myös selkeys, ystävällisyys, asialliset sosiaali- ja muut tilat muistetaan hyvällä. Tekniikalla on omat vaatimuksensa, jotka on pyrittävä huomioimaan. Yhdessä asiassa vetäisin tiukempaa linjaa, eli raidereissa vaadittuihin alkoholitarjoiluihin. Kun muu Suomi nauttii alkoholinsa vapaa-aikana, on tämä työ poikkeus. Jos tanssibändi tekee 150 keikkaa vuodessa ja on joka kerta pikku pöhnässä, on se ASENNE KOHDALLEEN, KUN jo terveydellinenkin kysymys. Markkina-arvo ja maksa-arvo ”MENNÄÄN LAVOILLE” eivät saisi olla sidoksissa toisiinsa. Tässä asiassa tanssipaikat Tanssilavoille ei voi lähteä heittämään keikkaa takki auki tai voisivat tehdä yhteisen linjauksen – muusta vieraanvaraisuuklubityyliin (me vedämme oman settimme…) – siellä on osatta- desta tinkimättä. va viihdyttää ja tanssittaa. Ei se tarkoita mitään päällä seisomista tai pakkohuumoria, vaan reagoivaa, tahdikasta ja monipuolista LAULU- JA MUUT KILPAILUT oh-jelmistoa. Asiassa auttavat hyvä laulu, rento esiintyminen, Television pääkanavilta ei näy enää tanssiohjelmia ja sillä on skarppi tanssittava rytmi ja miellyttävä yleisilme. Pahimmat ollut negatiivista vaikutusta. Uudet kansainväliset formaatit flopit onkin koettu silloin, kun joku formaattitähti on mennyt pukkaavat joka vuosi julkisuuteen joukon hyviä laulajia, joista lavalle paikkaan sopimattomalla ohjelmistolla pitämään kon- joku voidaan tunnistaa vielä seuraavanakin vuonna – kyse on
• ennen kaikkea televi-sio-ohjelman teosta ja formaattimaksun keruusta. Kansa saa sitä, mitä se katsoo. Tanssi-paikkojen kannalta vain Tangomarkkinoilla on merkitystä. Siinäkin ratkaisevat yhä enemmän voittajien persoona ja osaaminen. Titteli mahdollista esille pääsyn, mutta py-syvä paikka pitää ansaita tekemisen kautta. TASAISEN VARMOILLE TÄHDILLE ON TILAUSTA PAKKORUOTSISTA PAKKOTANSSIIN? Selvityksessä järjestäjät ehdottelivat tanssinopetuksen lisäämistä kouluissa. Kun nyt väännetään koulujen opetussuunnitelmista mm. historian ja vaikkapa vieraiden kielien opetuksesta, tuntuu tämä keino hieman epärealistiselta. Voin kuvitella vanhempien il-meen, kun lapselta kysytään seuraavan päivän läksyistä ja vastaukseksi saadaan: ”Meillä on huomenna piirustusta, laulua ja foksia…” ja miltä näyttäisi Pisa-tutkimuksessa tulos, jossa suomalainen peruskoulutus tuottaa maailman parhaat paritanssijat. Ajatus on toki jalo, mutta veisi aikansa, ennen kuin tulokset näkyvät lippuluukulla. Pyydän anteeksi pientä ironiaa, mutta ehkä parempi keino olisi kutsua koululuokkia lii-kuntatunnilla tutustumaan lähiseudun tanssilavalla tapahtuvaan liikuntaan. Jos opettajat innostuvat. Viime vuosikymmenen aikana on tanssilavojen ja – paikkojen ”varmojen nimien” lista lyhentynyt merkittävästi. Osa kuusikymppisten +/- sarjan kestotähdistä on poistunut keskuudestamme taivaallisille estradeille (mm. Kari Tapio, Topi Sorsakoski), osa keskittynyt konsertteihin, festareihin ja erilaisiin yritys- ja muihin tapahtumiin (mm. Koivuniemi, Katri-Helena, jne.). Seuraavan sukupolven valovoimaisimmat nimet, esim. Jari Sillanpää, Arja Koriseva ja Laura, viihdyttävät monella sektorilla – osaamista kun on. ”Vanhan liiton kaartista”, jotka ovat hankkineet kannuksensa jo 60 – luvulta alkaen, ovat lavoilla vielä ainakin Matti & Teppo ja Reijo Taipale. Mainita voi myös Markku Aron ja Tapani Kansan, joista viimeksi mainitun ambitiot lienevät monipuolisemmassa viihdyttämisessä kuin pelkkänä tanssittajana. Aro tekee hyvää ja varmaa kenttätyötä. 1990 -luvun lopulla Agents nousi uuteen kukoistukseen TV2:n musiikkiohjelman myötä. Samaa reittiä lehahti Yölintu siivilleen, sittemmin nousivat vielä Taikakuu ja joitakin muitakin nuorten miesten kokoonpanoja. Finlanders on rakentanut pitkää uraansa systemaattisesti ja keikkaa riittää. Anne Mattila ensin ja sitten Suvi Teräsniska ovat viime vuosien naissolistinimiä. Tangokuninkaallisuus, pelkästään tittelinä, ei ole enää mikään lipunmyynnin tae, mutta kohta hallintovuotensa päättävä Kyösti Mäkimattila on potentiaalinen tapaus, joka osaa muutakin kuin laulaa hyvin. ”JOS ASIA EI VAKUUTA, HUUDETAAN” (W. CHURCHILL) Jos ovat taiteilijat joskus persoonallisia, niin samaa voi sanoa joistakin järjestäjistäkin vie-lä 90–luvulla. Isot egot törmäilivät toisiinsa pienissä asioissa ja yhteistyökyvyttömyyden siemenet kylvettiin. Nyt on ehkä Siperia jo vähän opettanut ja uusi sukupolvi muuttanut toimintatapojaan. Sama kehitys on tapahtunut myyjäpuolella. Yhdistyksissäkin tapahtuu sukupolven vaihtoa – tarvitaan uusia ajatuksia. Haasteena ovat mm. talkootyön jatkuvuus ja tiukentuvat viranomaisohjeistukset. MITÄ PITÄISI TEHDÄ? Vastaus on lyhyt ja yksinkertainen ja se löytyy jo tämän jutun ensimmäisestä kappalees-ta: yhteistyötä. Tanssipaikkojen asema ostajina on heikentynyt, joitain poikkeuksia lu-kuun ottamatta. Keväisen Lapin ja laivayhtiöiden viihdeostot ovat talvikaudella suu-rempia kuin talvitanssipaikkojen. Kesällä jylläävät festarit ja tapahtumat. Nyt pitäisi olla ostajankin taitava rakentamaan suhteitaan kenttään. YHTEISTYÖN LAATU JA SISÄLTÖ Yhteistyön pitäisi olla aitoa ja vilpitöntä, mutta ei pyyteetöntä – kaikkien pitää voittaa, jos ei samaan aikaan ja heti, niin vähän pidemmällä aikavälillä. Vanhat kaunat ja jäynät pitää pyyhkiä pöydältä ja katsoa yhteisiä intressejä, uhkia ja mahdollisuuksia. Music Fin-landin kyselyn perusteella valmiutta on. Ei kustaisi yhteiseen hiileen, vaan yritettäisiin puhaltaa. Pitäisikö tällaisen yhteistyön olla organisaatiotasolle ulottuvaa, vaikea sanoa – hyötyinä tai mahdollisuuksina sellaiseen voisivat olla ainakin alv-vähennyksen hyö-dyntäminen ja yhteisostojen suomat edut. Ravintolatoiminnan merkitys on kasvanut ja sillä sektorilla yhteisostot voisivat säästää kaikille. Kaikki myyvät ainakin makkaraa ja kahvia. Esiintyjäpuolella ei ole paljousalennuksia, ainakaan vielä. UUSILLE ALUEILLE JA UUSILLE AJATUKSILLE TILAA Voiko yhteistyö ulottua myös artistien äänitepuolelle, omien kilpailujen rakentamiseen ja laajempaan mediayhteistyöhön? Nettiradiot, web-tv, sosiaalinen media ja digitek-niikka ovat luoneet ihan uusia mahdollisuuksia. Studio voi olla kotona komerossa ja tv-keskus vaikka tanssijan päässä actionkamerana. Tämä ei korjaa artistivajetta, mutta voisi luoda kiinnostusta uusissa asiakasryhmissä. Voisiko tanssilippu olla media, eikä pelkkä sisäänpääsyn edellytys. Voisivatko yhdistysmuodossa toimivat tanssipaikat yhdistää mediaostonsa ja saada siitä volyymietua. Entä hallinnolliset palvelut, lupien hakemiset, jne. Kun kauppa haluaa kassajärjestelmien kautta urkkia asiakkaistaan yhä enemmän tietoa, niin kannattaisiko sen tyyppinen investointi yhteishankintana - samalla se mahdollistaisi kokonaan uusia markkinointimahdollisuuksia ja palveluita: passit, kausikortit, jne. Ehkä tähän voisi saada jotain tukeakin. Pieniä asioita, mutta monella muulla palvelualalla tällaiset ovat ihan itsestään selvyyksiä. Uuden kokeilu ei ole riskitöntä, mutta kukaan ei sitä tee lavojen puolesta. Minusta nyt pitäisi ottaa kaikki keinot käyttöön. Valikoimaan kuuluu myös omien tähtien tuotanto. Voisiko kesäteattereiden jonkinlaista nousukautta peesata - molempien eduksi? Teatte-reissa on paljon musiikkiaiheisia näytelmiä ja myös lavoilta tuttuja laulajia. Tanssilavat eivät säily sillä, että vaaditaan niiden säilymistä perinnekulttuurin vuoksi – sen tien päässä on ulkoilmamuseo. Tietenkin ajatus on hyvä ja kaunis. Mutta, tanssilavat ovat osa populaarikulttuuria ja siinä maasto on miinoitettu monella muullakin vapaa-ajan houkutuksella. Yhdessä asiassa valtiovalta voisi auttaa ja se on kulttuuri- ja liikuntasetelin kelpuuttami-nen myös tanssilavan lippukassalla. Mitään erityistä syytä en pysty näkemään sille, ettei näin olisi voinut olla jo vuosia. Onhan tanssi sosiaalista iloa ja pientä pilkettä silmässä, sekä myös liikuntaa ja kulttuuria. Vaikka tilanne on vaikea, ei pidä lannistua, vaan miettiä sitä, mitkä kaikki asiat ovat es-teenä uusille tulijoille ja millä keinoilla kynnystä lähteä tansseihin, madallettaisiin. Ei se ole pelkästä lipunhinnasta kiinni. Markku Laaksonen Tässä jutussa mainitun tanssipaikkojen tilaa koskevan selvityksen ja raportin löydät osoitteesta: http://musicfinland.com/fi/palvelut/tutkimukset WWW.SUOMIVIIHDE.FI 25
• TANSSIPAIKAT Lisää kuvia lehden Facebook-sivuilla! KEVÄÄN SUOMIVIIHDE-TANSSIT 20.02.2014 Teeriharju Somero SuomiViihteen kevään numeron julkaisuaikana pidettiin neljät SuomiViihde-tanssit. Ensimmäiset olivat 20.2.2014 Someron Teeriharjulla, jossa musiikista vastasi upea Sinitaivas ja Helminauha orkesterit KUVAT: JAANA VUORENPÄÄ Sinitaivas ja Helminauha orkesterit tanssittivat tanssikansaa vuorotellen koko illan. Raskas työ, raskaat huvit, kuten näistä takahuonekuvista on hieman ehkä nähtävissä. ;) Tanssiva Enkeli kenkämyyntipiste. 26 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014
• KEVÄÄN SUOMIVIIHDE-TANSSIT 20.3.2014 Imatran Kylpylä Toiset SuomiViihde-tanssit olivat 20.3.2014 Imatran Kylpylässä, jossa musiikista vastasi ihastuttava Myrksytuuli orkesteri. Hurja lumimyrsky hieman verotti yleisöä, mutta illan tunnelma oli silti mukavan leppoisa ja lämmin. Upea Myrskytuuli orkesteri vastasi Imatran Kylpylän yleisöviihdytyksestä. Ikävistä sattumista johtuen, kyseisestä tapahtumasta ei ole kuvia. WWW.SUOMIVIIHDE.FI 27
• TANSSIPAIKAT Lisää kuvia lehden Facebook-sivuilla! KEVÄÄN SUOMIVIIHDE-TANSSIT 05.04.2014 Naapurinvaaran Viihdekeskus, Sotkamo Napiksen illan esiintyjinä olivat Charles Plogman & Pientä unelmaa ja Jarkko Honkanen & Taiga orkesterit! Mukana illanvietossa olivat myös Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry ja Tanssikerho Täysikuu ry 28 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014
• KEVÄÄN SUOMIVIIHDE-TANSSIT 09.04.2014 Riemuliiteri Äkäslompolo Riemuliiterin illan esiintyjänä oli iki-ihana Martti Metsäkedon Tanssiorkesteri! Mukana illanvietossa myös Tanssiseura Menomono ja Sodankylän Seuratanssijat ry. Tanssijoille oli tarjolla myös ohrapuuroa keskiviikon perinteisen puurotanssiteeman mukaisesti. Aivan alkuillasta oli Maija Astikaisen ja Iisko Palojärven vetämä tanssikurssi, jossa opeteltiin Fuskua. WWW.SUOMIVIIHDE.FI 29
• TANSSIPAIKAT Kuikan 18. Wahvamieskisat menossa pihakuvissa. Yläkuvassa Simo Silmu ja täysi lavallinen yleisöä. Vas.alh. tanssikurssit meneillään. KUIKAN LAVA, JYVÄSKYLÄ Huikea kesä tulossa Kuikan Lavan perjantaitanssit alkavat avajaisilla 23.toukokuuta ja jatkuvat koko kesän aina 5.syyskuuta päättäjäisiin saakka. Kiihkeät keskiviikon naistentanssit alkavat 11.kesäkuuta. ja päättyvät 13.elokuuta. Esiintyjäluettelossa on Suomen lavojen suursuosikkeja. K uikan Lavalla on tanssittu yhtämittaisesti vuodesta 1952 ja tansseja viimevuosina on ollut keskimäärin kolmisenkymmentä kertaa vuodessa. Lavalla on pidetty useita hää- ja syntymäpäivätilaisuuksia, yritystapahtumia ja huutokauppoja. Edelleen Kuikan Lavalla pidettävät Kuikan Wahvamieskisat ovat lajissaan pitkäaikaisimmat. Nyt 19. kerran kesäkuun loppupuolella. Lava toimii kyläläisten talkoovoimin. Palveluvalikoimaan kuuluu Suomen ykkösartistien lisäksi perjantaisin karaoke, erillisessä olutmajassa, savuton kahvio, olutmyynti erillisessä majassa, grillistä myös kyljyksiä, ilmainen juomavesi, WC, narikka, tv, lämmitys, koneellinen ilmanvaihto ja sähköpaikkoja matkailuautoille. Tanssikuljetus Kuikan Lavalle lähtee Jyväskylän matkakeskuksen päätepysäkiltä ke ja pe klo 20.30. Paluu on yöllä Jyväskylään tanssien päätyttyä. Kuikan Lava on viehättävästi rakennettu huvialue. Opiskelijakortilla saa lipusta alennusta 2 euroa. Kuikan Lava on valittu Vuoden Huvienjärjestäjäksi. Valinnan teki Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto 1999. Tanssiseura Tanssin Taikaa ry. valitsi Kuikan Lavan vuonna 2009 Keski-Suomen parhaaksi kesätanssilavaksi. Kuikan Lavalla on myös iltapäivätansseja useampana tiistaina ja lisäksi rokkitapahtuma toukokuun loppupuolella. Kuikan Lavan omistaa sitoutumaton kyläyhdistys Kuikan PVY ry., joka on perustettu 1937. Kuikan Lava on rakennettu 1952 (ensimmäinen lava) ja toinen eli nykyinen lava 1961. Sen 30 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014 TEKSTI: JARI COLLIANDER KUVAT: KUIKAN LAVA jälkeen lavaa on parannettu ja laajennettuvuosina 1969, 1976– 77 ja 1985–86. Paikoitusaluetta laajennettiin 1982 ja 2001 ja porakaivo kairattiin 1987 entisen vinttikaivon tilalle. Menneidenviime vuosien laajennuksina ovat olleet erillinen huvimaja 1992, olutkellari 1993 ja vesisuihkuallas 1993. Uusi lippukoppi-grilli-narikkarakennus valmistui 1998 ja naisten laajennettu WC 1999. Vanhasta latogrillistä tuli ”kutukoppi” suihkualtaan viereen 1998.2004 rakennettiin tanssilavaa osittain kiertävä ulkotanssiterassi. 2011 rakennettiin uudet asiakkaiden sosiaalitilat ja esiintymislavaa laajennettiin. Kuikan Lavan huvimajassa on karaoken lisäksi myös tanssiparketti, joka uusitun anniskeluluvan myötä vastaa asiakkaiden kysyntään aidoista karaoketansseista. Uudet rakennelmat vastaavat myös asiakaspalautteeseen mahdollistamalla laajemman terassialueen. Uutta arkkitehtuuria korostaa moniulotteinen kattorakennelma. Uusi huvimaja on tehty puusta ja erityisesti sisäosat luovat puurakennelmillaan viehättävää huvimajamaista tunnelmaan pyöreine parruineen. Valaistuksella voidaan luoda monenlaista tunnelmaa. Valaistuksella on tavoiteltu ennen kokematonta ja viihtyisää tunnelmaa, minkä uusi tekniikka mahdollistaa hälytysjärjestelmineen. Majoitukset: Ränssin Kievari 014-3110 086 tai Jyväskylän hotellit. Kuikan Lava sijaitsee Kuikassa, Jyväskylästä 20 km E4 pohjoiseen. Ajo Ohje: a) (tie 4) Jyväskylästä 16 km pohjoiseen, länteen ”Tikkakoski” (tie 6300) 7 km (Tikkakosken läpi), T-risteyksestä oik. ”Uurainen” 800 m, lava vasemmalla. b) etelästä tultaessa voidaan oikaista tieltä 4 Kirrin kohdalta (6 km Jyväskylästä pohjoiseen): vas. ”Uurainen” (tie 630). Lisätiedot: Kuikan Lava, Kuikantie 536, 41140 Kuikka, 0451135501 tai http://www.kestavat.fi/kuikanlava, www.tanssi.org/ fi/paikat/Kuikka.html. Lisätiedot: Kuikan PVY ry/KUIKAN LAVA Jari Colliander jari.colliander@elisanet.fi Ilmoitukset Keskisuomalaisessa (ke ja pe) sekä http://www. Katso kesän ohjelmisto Tanssi & Viihdeliitteen ilmoitukseskestavat.fi/kuikanlava tamme tai Tanssi.net sivuilta: www.tanssi.net/fi/p/2d.html http://www.tanssi.org/fi/paikat/Kuikka.html
• WITSIÄLÄ-SALI JA WITSIÄLÄN LAVA, HAUHO Juhlatilaa suurellekin ryhmälle Jo nimellään hymyilevässä Vitsiälän kylässä syntyy nyt uuden sukupolven tanssilavamuistoja TEKSTI: LEENA SIVEN / KUVAT: TUNNELMAKARTANOT HISTORIAN HAVINAA Witsiälän tanssilavan tienoilla on monenlaista historian havinaa. Siellä on yli puolen vuosisadan ajan solmittu ikuisia ystävyyssuhteita, ihastuttu, rakastuttu, jos toki tunnettu muunkinlaisia tuntemuksia. Siellä on kuunneltu aikansa eturivin artisteja, tanssittu hidasta ja vielä hitaampaa valssia, liikettä lantioihin ovat tuoneet niin ikään kulloinkin muodissa olleet tanssivirtaukset liikekuvioineen. Puhvetin puolella on nautittu virvokkeita ja tuhdinpuoleisia energiavälipaloja: höyrymakkaroita ja kuuluisia Vitsiälän munia. Niitä järjestäjät haalivat tanssilauantaisin lähitaloista tiukaupalla keitettäviksi lavatanssijoiden huikopalatarpeisiin. Menekki oli taattu viimeistä munaa myöten! Tanssilavan historia ulottuu aina 1940-luvun lopulle, jolloin nykylavan edeltäjäksi valmistui rantalava kaiteineen avonaisen taivaan alle. Sitä tarvittiin Hauhon ensimmäisiin tukkilaiskisoihin, jotka pidettiin heinäkuussa 1949. Sodat olivat takanapäin ja kansa halusi viihdettä ja iloista toimintaa pitkän huvikieltoajan jälkeen. Kisat olivat menestys. Lippuja myytiin kymmenentuhatta, mikä lukuna vieläkin ilahduttaisi ketä tahansa fessujen tai muiden tapahtumien järjestäjää. Vitsiälä kihisi väkeä, nykyisin paikoitusalueena oleva kenttä pullisteli tivoli- ja huvitelttoja sekä myyntikojuja. Lähitienoon kyläteiden ojat, niityt ja pellonpientareet puolestaan täyttyivät liikkeelle lähteneen väen kulkuneuvoista, lähinnä polkupyöristä. Rannat olivat veneitä väärällään, linja-autoilla kärrättiin väkeä pitkin maakuntaa. Varsinaiset tukkilaiskisojen ohjelmanumerot olivat ”Möljällä”, Vitsiälänlahden laivalaiturilla, jonka viereen tuotiin puomit ja lautat. Katsomo oli luomua parhaimmillaan: rantaan johtava rinne toimi sinällään luonnon muovaamana mainiona kisojen seurantapaikkana. Tanssittin ja juhlittiin alueella toki ennen lavan rakentamistakin. ”Witsiälän W.P.K:n Seurahuoneen FASAADI piirusustus” (näin piirustuksessa kirjaimellisesti lukee!) valmistui J.T.Pätiälän piirtämänä vuonna 1898, rakennus pian sen jälkeen. Tummia sävyjä alueen historia koki kapinavuonna 1918, kun talon nurkilla oli valkoisten tykistöä tukemassa Alvettulan sillan luona käytäviä taisteluja. Paikalta tulitettiin Vitsiälänlahden yli ja Vitsiälän kylän läpi eteneviä punaisia. Kahakoissa saatuja vankeja tuotiin säilöön läheiseen ns. Kukkosen latoon, joka vasta muutama vuosi sitten purettiin pois. Juhlava Seurahuone-nimitys hiipui ajan myötä käytöstä ja kansa puhui joko seuratalosta tai V.P.K:n talosta. Talo oli ahkerassa juhlakäytössä, siellä on vietetty häitä ja hautajaisia, pikkujouluja, syntymäpäiviä, iltama- ja huvitilaisuuksia. Myös kylän kirjasto oli sijoitettu talon tiloihin aina 1950-luvun lopulle saakka. Talkoilla on pidetty huolta rakennuksen kunnosta, mm. pä- rekattotalkoot pistettiin pystyyn 1920-luvulla, pärehöylä oli läheisen Hannulan talon riihen kupeella. Asiakirjojen mukaan entinen katto oli tuolloin ”huonossa kunnossa” ja niin uusikin aikanaan, sillä vuonna 1946 oli uusien pärekattotalkoiden vuoro. Suurimmat myllerryksensä talo lavoineen koki 1970-luvulla, jolloin kaikenlainen vanhan hävittäminen ja tuhoaminen oli kuumimmillaan koko maassa. Uudistuksen ja kehityksen kaavun alla toimien talon vanha näyttämökoroke maalaismaisema-kulisseineen sai lähtöpassit, salista tehtiin ajan hengen mukainen diskotila. Lavan puolella uudistukset sentään olivat maltillisempia ja toiminnallisesti perustellumpia; orkesterikoroketta suurennettiin ja aiemmin talossa toiminut ravintolatoiminta siirrettiin lavan puolelle. Kahdeksankymmentäluvun ja vielä yhdeksänkymmentäluvun alussakin tanssilavatoiminta uinaili ruususen untaan, tansseja Vitsiälässäkin järjestettiin enää vain harvakseltaan ja satunnaisesti. Katso lisää: www.tunnelmakartanot.fi Tiedustelut ja varaukset puh. 0400 481 578 Vitsiälänraitti 124 14700 Hauho NYKYINEN TOIMINTA Tunnelmakartanot vuokrasi Witsiälän lavaalueen rakennuksineen muutama vuosi sitten ja elvytti tanssilavatoiminnan kohti uutta kukoistustaan. Seurahuone – V.P.K:n talo – on nykyään juhlatilaksi sisustettu Witsiälä-Sali, jossa jälleen vietetään perhejuhlia, järjestöjuhlia ja monenlaisia peijaisia. Lavatanssibuumi tuo kepeäkenkäistä tanssikansaa kokemaan rantalava- nostalgiaa huikaiseviin hauholaismaisemiin. Uusi sukupolvi synnyttää uusia Vitsiälä-muistoja. Niihin kuuluvat tietenkin itseoikeutetusti myös perinteiset Vitsiälän munat, joita jälleen on tarjolla välipalaksi! Kesän 2014 aikana Witsiälässä tanssitaan kymmenenä lauantaina juhannuksesta alkaen. Witsiälän lava yhdessä samassa pihapiirissä sijaitsevan Witsiälä-salin kanssa sopii monenlaisten juhlien ja yritystilaisuuksien pitopaikaksi. Tanssitilaa lavalla on jopa 700 hengelle. Yhteensä Witsiälän tiloihin sopii juhlimaan jopa 1 000 henkeä ja ulkoalueet mukaan lukien 1 500. Lavalla ja salissa on täydet anniskeluoikeudet 1 500 hengelle. Lavalla on täydet anniskeluoikeudet. Tunnelmakartanot hoitaa aina anniskelun. Yläkuvassa Witsiälä-sali sisäpuolelta, keskikuvassa Witsiälän lava ja alakuvassa sali ulkoa. WWW.SUOMIVIIHDE.FI 31
• TANSSIPAIKAT KATISKAMÄEN FIRAPELI Mennä fiirama! ”Tanssilava?”, ”No ei see ny ainaka yht kesä kauemmi siin ol!”, ”Eiks teil paremppa tekemist sit ollu?”. No ei ollut. Tai no oli, mutta jokainen varmasti tietää sen tunteen, kun pitkäaikainen haave toteutuu eikä keinustuolissa tarvitse miettiä, että miksi tuokin jäi kokeilematta. TEKSTI JA KUVAT: FIRAPELI K atiskanmäen Firapeli on varmasti monta asiaa yhtä aikaa: varsinais-suomalainen päähänpistos, suomalaisen sisun aikaansaannos ja pienenpieni fiiraus yrittäjäpariskunnan päänupissa. Idea sai alkunsa vajaa kymmenen vuotta sitten ja nyt Salon Ylönkylässä aloitellaan jo neljättä tanssikesää yrittäjäperheen voimin. TUUMAST TOIME Suunnitelman lähemmäs toteutusta vei Aimo Salmela piirustuksillaan, jotka mukailivat vanhan Perniön asemalla sijainneen Kisakallion tanssilavan piirustuksia. Varsinainen rakennusurakka alkoi vuonna 2007 erillisten wc-tilojen rakentamisella. Rakennustöiden edetessä kävi juuri kuten niin monella muullakin työmaalla: suunnitelmat muuttuivat kesken matkan ja niin pöytä- ja tuolivarastot muuttuivat buffetiksi sekä keittiötiloiksi. Piirustuksista tällä kertaa vastasi särkisalolainen Kurt Westberg. Maatilan töiden ohella lava valmistui tasaista tahtia yrittäjien omalla työpanoksella, muutaman käsiparin apuvoimin. Harjakaisia päästiin viettämään lokakuussa 2010 ja avajaisia tanssittiin kesäkuussa 2011. Tanssitilaa tässä kahdeksankulmaisessa 32 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014 rakennuksessa on 265 m² ja Tanssiluistoa levitetään lakatulle kin. Perinteiset villasukat ovat ehdoton kestosuosikki! Puitteiden täydentyessä pystymme tarjoamaan asiakkaillemmäntylattialle, jolle mahtuu pyörähtelemään yhtäaikaa yli 250 me entistä parempia täyden palvelun juhlapaketteja menuineen tanssiparia. ja majoituksineen, myös valmiista juhlasuunnittelusta lähtien. NO MITÄ SIÄL MÄJEL OIKKE SIT MUUT O? Arvostamme Katiskanmäellä paikallisuutta, luontoa, luonnonvaroja sekä perhettä ja yrittämistä. Tämä kaikki näkyy tuotTämä mäki, Katiskanmäki, entinen Vuorelan tila sijaitsee hyviteissamme ja toiminnassamme, ne valmistuvat suurella sydäen kulkuyhteyksien varrella Varsinais-Suomen Salossa, Ylönkylässä, vain noin tunnin ajomatkan päässä Turusta. Yrittäjäparis- mellä. Haluamme olla mukana monipuolistamassa paikallista kunnalle perintönä saapunut pieni maatila näytti seitsemäntoista kulttuuria ja yritystoimintaa, sekä kantaa kortemme kekoon vuotta sitten kovin erilaiselta kuin nykypäivänä. Pihapiirin ainut alueen taloustilanteen jaloilleen saamiseksi. Kulttuuri ja matkailu ovat ehkä asia, joista ensimmäisenä alkuperäinen rakennus, mäen vanhus Kahvila Katiska kestitsee asiakkaitaan päivittäin kesäkaudella. Sumppi keittyy mauk- säästetään tiukan paikan tullen, mutta me Katiskanmäellä väikaaksi vaikka (tai ehkä juuri siitä syystä) ympäröivät seinät tämme, että sahanpurujen tuulettaminen ja mielen virkistäminen osaavatkin kertoa tarinaa aina 1800-luvun lopulta saakka. Kun- eivät koskaan ole huono asia. Sitä paitsi matkailu avartaa ja nostustöissä hirsiä ei ole peitetty kipsilevyillä tai lattiaa lami- kotimaanmatkailu vielä vähän edullisemmin! Kuka väittää, että naatilla, vuodet näkyvät ja saavat näkyä. Kahvila-vanhuksen työnteko ei suju paremmin pienen hengähdystauon jälkeen? kumppaneiksi ovat vuosien varrella valmistuneet samaa henkeä mukailevat Luhtiaitta, Pihamökki ja Käsityöpuoti Mormuska. Itseleivottujen lisäksi tarjolla on siis myös itse virkattua, itse Ja josses tiär mitä se fiiramine o, ni käy kattomas osottes kudottua ja ehkä myös naapurin takomaa. Puodista voit löytää niin ihanaa sisustustavaraa itsellesi kuin tuliais- tai lahjatavaraa- www.firapeli.fi!
• - Tapahtumasi rakentaja - MarRent VUOKRAAMME • Teltat • Esiintymislavat • Lavakatteet • Pöydät ja penkit • Aidat • Lattiat • WC:t • Yms. AINOLAN LAVA Avaa ovensa Jyväskylässä Ainolan lavalla tanssitaan taas kesällä 2014. Monia vuosia hiljaiseloa elänyt perinteikäs tanssilava keskellä Jyväskylän sydäntä avaa ovensa juhannuksen jälkeen. Tanssilavalla on tehty peruskorjauksia jo viime syksystä lähtien. Vuosia kestänyt jyväskyläläisten toive omasta tanssipaikasta kesäisin on toteutumassa. TEKSTI JA KUVA: JNP: AINOLAN LAVA -Jo pitkään on ollut mielessä ajatus Ainolan peruskorjaamisesta ja kehittämisestä perinteiseksi kulttuuripaikaksi. Nyt unelma on käymässä toteen ja aloitamme toiminnan jo tänä kesänä tanssien ja kesäteatterin muodossa. Jatkossa lisäämme ohjelmatarjontaa aina Gospelista – Rautalankaan. Ainolan lavaa voi vuokrata myös yksityiskäyttöön. Alue keskellä kauneinta Jyväskylää sopii hyvin häiden ja monenlaisten juhlien pitopaikaksi. Tänä kesänä niitäkin on jo tiedossa. Tanssilavan lämmitysjärjestelmä mahdollistaa tilaisuuksien järjestämisen myöhään syksymmälläkin. Suunnittelun ja toteutuksen taustalla on ollut mukana vahva työryhmä, joka pyrkii tarjoamaan kaikille ihmisille laadukasta toimintaa ja ohjelmaa Ainolan alueella, kertoo JNP:n toiminnanjohtaja Pertti Reinikainen. Lavalla tanssitaan sunnuntaisin TähtiTansseja, lauantaisin perinteisiä LauantaiTansseja ja keskiviikkoisin KuntoTansseja. Joka sunnuntai estradille astuu valovoimaisia iskelmätaivaan tanssittajia. Sunnuntain TähtiTansseja tanssitaan klo 18.00 - 22.30. Perinteiset Lauantaitanssit tanssitaan hyvien tanssiorkestereiden ja solistien tahdittamina. Nostalgiaa on luvassa mm. Rautalankafestivaaleilla. Lauantaisin tanssitaan klo 20.00 - 00.30. Keskiviikon kuntotanssit alkavat jo klo 17.00 ja päättyvät klo 21.30. Ainolan lavalla nähdään myös kesäteatteria. Lotta ja Luutnantin sydän, sota-ajan musiikin ja tarinoiden siivittämä kuvaelma, maustettuna sota-ajan valokuvilla ja haastatteluilla esitetään Ainolassa kesällä 2014. Päärooleissa nähdään Tommi Soidinmäki, Terhi Matikainen ja Raimo Salo, joita säestää perinteinen sotapoikien orkesteri. Esityksen kesto on väliaikoineen kaksi tuntia. talkootöillä. Jyväskylän Työväenyhdistys avasi Ainolan lavan yleisön käyttöön vuonna 1945. Ainolan suosio oli 1940- ja 1950-luvuilla suuri. Siellä järjestettiin kilpailuja, tansseja sekä erilaisia juhlia. Vuonna 1967 Ainolan tanssilava eli kukoistuksensa aikaa. Kesän aikana kävijöitä oli 45.000. Myöhemmin tanssien hiivuttua kesäteatteria järjesti pitkään Jyväskylän Työväenteatteri. Ainolan lavaa isännöi nykyisin Jyväskylän Nuoriso- ja Palveluasunnot. Tanssilava ympäristöineen peruskorjataan perinteiseen käyttötarkoitukseen. Aluetta ehostetaan v. 2014 ajan ja se saa lopullisen muodon 2015 kesään mennessä. Toimimme ympäri Suomen. Toimipisteemme sijaitsevat Rovaniemellä, Oulussa ja Akaassa. Telttoja löytyy useita eri kokoja kunkin tarpeen mukaan: 16 - 3200 m2. Marko Pekkala 0400 695 443 Joni Karjalainen 040 548 3005 myynti@marrent.fi www.marrent.fi Tanssin iloa! Kati & Joneosrissa ja tP tanssittarviaSuomen! ympä SSIEN PARITAN UNNIT, A JATKOT ALKEIS- J IC, ZUMBA LATINOB NTANSSI JA LASTE nit Kurkkaa tun netistä! WWW.HAPPYDANCE.FI WWW.HAPPYDANCE.FI FACEBOOK.COM/TANSSIKOULUHAPPYDANCE KATI & JOONAS KAINULAINEN info@happydance.fi Tanssi- ja teatteritoiminta aloitetaan kesällä 2014. Joensuun tanssiviikko 2014 KESÄYÖN AURINGON TANSSILEIRI SOKOS HOTEL KIMMELISSÄ ja LEMMENLAVALLA ym. * Tangoa, salsaa ja lavatansseja nautiskellen 29.6.-4.7.2014 * Keskellä kesää- keskellä Joensuuta ! Tanssikursseja alkeista konkareihin ja tanssit joka ilta. Mukana Suomen ykkösopettajat mm. Aaltoset, Lasaset, Tomas ja Erita, Pino ja Gilda, Rake ja Mia, Jussi ym.... AINOLAN LAVAN HISTORIAA: Jyväskylän Työväen Yhdistys osti Ainolan 1924 kesänviettopaikakseen. Rantalaituri ja tanssilava rakennettiin 1920-luvulla www.dancebic.fi WWW.SUOMIVIIHDE.FI 33
• TANSSIPAIKAT LOMAKESKUS SIERAVUORI Kesän parhaat bileet TEKSTI JA KUVAT: SIERAVUORI P yhäjärven rannalla sijaitseva Sieravuori on täyden palvelun lomakeskus. Vanhan puustellin pihapiiriin sijoitetut ravintola- ja majoitustilat yhdistettynä kauniiseen järvimaisemaan tarjoavat täydelliset puitteet viihdyttävään vapaa–ajan viettoon. Monipuoliset tilamme mahdollistavat ikimuistoiset häät ja merkkipäivät. Yritysten tarpeisiin löytyvät nykyaikaiset kokoustilat. Alueen 1550 asiakaspaikkaa ja 90 hehtaarin pinta-ala 1,5 kilometrin rantaviivalla mahdollistavat isommatkin juhlat. KIVIRAVINTOLA Alueen ydin on yli 100-vuotias kiviravintola, joka on saanut mainetta Pyhäjärviseudun laadukkaana ja monipuolisena ruokaravintolana. Ruokalistan ytimen muodostavat erilaiset liharuoat ja saatavuuden mukaan tarjolla on myös Pyhäjärven kuuluisaa muikkua ja siikaa. DISCO LOPONEN Perinteikäs Disco Loponen saavutti jo takavuosina kulttimainetta järviseudun kuumimpana menomestana. Tämän discommaksi ei disco tule! Tule ja koe ainutlaatuinen Loponen! RANTABAARI Aivan Pyhäjärven rantaviivalle avattu surf-henkinen rantabaari on avoinna eri rantatapahtumien aikaan. KESÄRAVINTOLA Sieravuoren kesäravintola tarjoaa huippuviihdettä vapusta elokuun loppuun. Kesän 2014 tarjonta on kaikkien aikojen tasokkain! AITTA Ravintolan kupeessa oleva aittakahvila terassialueineen on olennainen osa Sieravuoren ohjelmailtaa. Tule jo alkuillasta nauttimaan kylmästä oluesta ja ulkolavan ohjelmasta. Ravintoloiden aukioloajat vaihtelevat sesongeittain. Katso tarkemmat aukioloajat: www.sieravuori.fi sällä 2007 valmistuneet, saunoilla ja kaikilla mukavuuksilla varustetut Kontion loma-asunnot järvinäköaloilla majoittavat mukavasti 5-8 henkilöä. Täydellisesti saneerattu vanha päärakennus ravintolan vieressä tarjoaa tilat 10 hengen korkeatasoiseen majoittautumiseen. Päärakennuksessa on käytössä iso keittiö. Majoitustilaan on liitettävissä myös alakerran kokoustilat, jolloin käytössä on n. 250m2 upeat tilat esim. häiden ja merkkipäivien vieraille. Ravintolan välittömässä läheisyydessä sijaitsee 12 kpl 2014 saneerattuja 25m2 lomahuoneistoja. Huoneistoissa on 3-4 kpl runkosänkyjä, ruokapöytä ja terassi. Varustukseen kuuluu petivaatteet neljälle, jääkaappi, mikro, kahvikeitin sekä wc ja suihku. Luontoa ja kauniita maisemia kaipaaville löytyy 11 kpl saneerattuja hirsimökkejä. Useimmista mökeistä avautuu järvinäköala. Näissä pienissä hirsimökeissä majoittuu 2-4 henkilöä. WC – ja suihkutilat huoltorakennuksessa. Loposenlahden uimarannan yläpuolella on 5 kpl Dethleffs – asuntovaunuja, jotka muodostavat oman pienen ja korkealaatuisen vaunualueen. Erikokoiset vaunut tarjoavat majoitustilat 3 - 7 hengelle. Vesiurheilukeskuksen suihku- ja wc-tilat sijaitsevat vaunualueen vieressä. Karavaanialueella on 100 sähköpaikkaa ja saneerattu huoltorakennus, josta löytyvät suihku- ja wc-tilat sekä mahdollisuus pyykinpesuun. Laajalla karavaanialueella vietät aikaasi mukavasti ja väljästi “omalla” isolla pihallasi. Nopeimmat vievät parhaat paikat. Alueeltamme löytyy myös kaksi saunaa. Hirsisauna sijaitsee omalla rauhallisella rannallaan tontin eteläosassa. Saunassa on sekä puu että sähkökiuas, minikeittiö ja wc-tilat. Suurempi Rantasauna on saneerattu vuonna 2014 ja se löytyy kahden kallion välistä hienolta hiekkarannalta. Ilta-auringossa vietät mukavaa saunailtaa grillaillen ja uiden idyllisessä lahdessa. Sieravuoren vesiurheilukeskus on Suomen oloissa ainutlaatuinen ja tarjoaa tasokkaat puitteet harrastaa useita eri vesiurheilulajeja. Ammattitaitoinen henkilökuntamme opastaa, kouluttaa sekä vuokraa välineet ja varusteet SUP- ja purjelautailuun, melontaan, jollapurjehdukseen, vesihiihtoon ja wakeboardiin. Ennakkovarauksella myös 4 kpl Yamaha– vesiskoottereita. Sieravuoressa on tarjolla monenkokoista majoitustilaa. Ke- Käytössäsi ovat uudet suihku- ja wc-tilat sekä rantabaarin pal- 34 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014 velut tapahtumien aikana. Rannalla sijaitsee myös mini-ramppi skeittaukseen. Sieravuoressa järjestetään ensi kesänä Suomen ensimmäiset kansainväliset SUP - kilpailut. Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna melottava Sieravuori SUP Masters on osa Standup World Challenger Series - kilpailusarjaa. Paikalle odotetaan kotimaan ykkösmelojien lisäksi myös lajin kansainvälisiä huippunimiä. Kesäkuun alussa Sieravuoressa käydään kotimaan SUP - ranking - osakilpailu ja elokuussa samalla rannalla mitellään lajin Suomen Mestaruuksista. Tämän lajin harrastajille Sieravuoren Kesästä 2014 on tulossa todellinen SUPerkesä! Mikäli haluat tehdä rauhallisen kanoottiretken, tutustua purjelautailun ihmeelliseen maailmaan tai perehdyttää perheesi jollapurjehduksen alkeisiin, meiltä löytyvät neuvot ja välineet. Jos vesilajit eivät ole juttusi, voit harrastaa isolla hiekkarannalla vaikka rantafutista, sulkkista tai lentopalloa. Tai miksipä et vain rentoutuisi rantabaarimme riippumatoissa siideriä siemaillen. Tämä kaikki on tarjolla yksityishenkilöille, työporukoille, perheille tai yrityksesi vieraille. Sieravuori tarjoaa yritystilaisuuksiin mahtavat puitteet. Saneeratusta päärakennuksesta löytyvät uusitut kokoustilat 10 – 30 hengen ryhmille. Kiviravintolassa tilaa on noin sadalle hengelle ja isompia ryhmiä varten kesäravintolamme tarjoaa puitteet jopa 250 hengen tilaisuuksiin. Kaikissa tiloissa AV-välineet ja osassa langaton internet-yhteys. Suosittu ruokaravintolamme toteuttaa vaativankin kokousväen ruokatarpeet ja pikkupurtavaa tarjoilemme myös saunatiloihin. Kokousrutiinien vastapainoksi Sieravuoren luonto ja ympäristö tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet virkistäytymiseen. Täyden palvelun vesiurheilukeskuksesta löytyvät uudet ja monipuoliset harrastusvälineet Pyhäjärven aalloille. Opettajiemme avulla lajeihin vihkiytymättömätkin pääsevät parissa tunnissa nauttimaan kauniin vesistön tarjoamista mahdollisuuksista. Tarjoamme myös mm. mönkijäsafareita, kalastusretkiä, luontopolkuja ja sauvakävelyä. www.sieravuori.fi
• OLAVI VIRRAN SYNTYMÄSTÄ 100 vuotta 2015 Olavi Virran syntymästä tulee helmikuussa 2015 100 vuotta. Kansakunnan salaiseksi muistiksi sanotun artistin musiikki elää vuodesta toiseen unohtumattomana ja sykähdyttävänä. TEKSTI: ANNE KELLARI M ikon Ohjelmapalvelut Tampereelta on tuottanut viimeisen vuoden aikana lukuisan määrän Olavi Virta muistotansseja ja –iltamia. Tanssittu on niin maalla kuin merellä ja kuluva vuosi etene samaan tahtiin. - Olemme saanet yleisöltä upeaa palautetta ja moniin paikkoihin on pyydetty heti uudelleen, kertoo ohjelmatoimiston päällikkö Mikko Savikko myös KenkäMikkona tunnettu yrittäjä. Artistina on toiminut Dimitri Isberg ja orkesterina FinnNostalgia. AVOIN Olavi Virran musiikki koskettaa kuulijoita ja tanssijoita. Kappaleisiin liittyy valtavasti muistoja elämän varrelta. Olavi Virran tuottoisin kausi oli 1950-luvulla, jolloin häneltä valmistui noin 300 kappaletta. Nyt käynnistimme yhdessä Pispalan Sällien kanssa projektin kerätäksemme mestarin kunniaksi muistolaatan tai relieffin hänen viimeiseen asuinpaikkaansa Pispalaan. Kerromme projektin kulusta myöhemmin. Toivomme mahdollisimman monen tahon tukevan han- KUTSU ketta. -Olen monta vuotta ihmetellyt kun ei talossa jossa Olavi Virta asui viimeiset vuotensa, ole minkäänlaista muistolaattaa tai relieffiä esillä josta yleisö saisi tietää Olavi Virran viimeiset vaiheet. Asia on ollut mielessäni kauan ja kerrottuani siitä edesmenneelle ystävälleni Nalle Lehtoselle hän innostui asiasta kovin, mutta Nallen poismeno lykkäsi asiaa jonkin verran, mutta nyt saadaan asia kuntoon, kertoo Pispalan Sälli, Ilkka Kuusniemi. KAIKILLE LEHDEN LUKIJOILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Tervetuloa kesän SuomiViihde-nimikkojuhlatansseihin, joita järjestetään kahdeksat 2/2014 numeron julkaisuaikana. Tässä loppukesän tanssit! Lisätietoja: suomiviihde@suomiviihde.fi Iltojen aikana myös arvontoja! 7.tanssit Syksyn 1. tanssit Esiintyjinä: Kyösti Mäkimattila & Varjokuva Kaija Pohjola & Tuliset Avoinna: klo 20:00-01:30 Liput: 16 eur Käyntiosoite: Eräjärventie 946, Orivesi Tanssikurssi: klo 19:00-20:00 Hidas Valssi (sis.lipun hintaan) Mukana Tanssiseura Hurmio ry www.ronninlava.com Esiintyjinä: Pekkaniskan Pojat Avoinna: 20:00-00:30 Liput: 15 eur Käyntiosoite: Honkanummentie 6, Vantaa Tanssikurssi: klo 19:00-19:45 Samba (sis. lipun hintaan) Tanssikenkämyynti: Roset-Ideat www.hki-pavi.fi Rönnin lava, Orivesi la 16.8.2014 Helsinki-Pavi, Vantaa pe 12.9.2014 8.tanssit Virtain Hiekkaranta pe 22.8.2014 Esiintyjinä: Heikki Koskelo & Taivaankaari Tulipunruusut Avoinna: 20:00-02.00 Liput: 16 eur Käyntiosoite: Torppakyläntie 65, Virrat Tanssikurssi: klo 19:30-20:15 Fusku (sis.lipun hintaan) Mukana Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry Tanssikenkämyynti: Tanssiva Enkeli www.virtainhiekkaranta.fi Oikeudet muutoksiin pidätetään! WWW.SUOMIVIIHDE.FI 35
• TAPAHTUMAT YLLÄS SOIKOON Lapin kesän helmi Kun aikoinaan mietittiin Ylläksen kesään sopivaa musiikkitapahtumaa, asiaa pohdittiin monelta eri kantilta. Harkittiin monentyyppistä musiikkia; oopperaa, kansanmusiikkia, jazzia ym. Koska Ylläs on kaukana suurista asutuskeskuksista, eikä kolmekymmentä vuotta sitten ollut juurikaan juna- eikä lentoliikennettä kesäisin tarjolla, piti luoda tapahtuma, jolle helpommin löytyi yleisöä myös lähiseuduilta. Alueella oli jo silloin tanssipaikkoja ja asiakaskunta, joka oli talvisesonkeina tottunut niissä käymään. Näin ollen tuntui parhaalta lähteä suunnittelemaan iskelmään ja tanssimusiikkiin perustuvaa kesäfestivaalia. TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO HIETANIEMI K evyen musiikin lähettiläinä Ylläksellä olivat olleet Reino Helismaa ja Tapio Rautavaara, joiden talvilomat useaan kertaan suuntautuivat alueelle jo 40-luvulla. Iltaisin he viihdyttivät hiihtäjiä kylän taloissa, joihin väki iltaisin kerääntyi. Rautavaaran ja Helismaan kirjoituksia ja kyläläisistä kirjoittamia riimejä löytyy monista sen aikaisista vieraskirjoista. Moni Helismaan Lappi-aiheisista laulun sanoituksista on syntynyt Ylläksen maisemien, rakovalkeiden ja takkatulien innoittamina. Niinpä Tapsan ja Repen Pirkko Mannola sai juhlavan kyydin tullessaan esiintymään Ylläs Soikoon tapahtumaan. 36 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014 muistoa vaalien ja kunnioittaen kehiteltiin keskelle kesää, heinäkuun puoleen väliin Ylläs Soikoon! - kevyen musiikin kesätapahtuma, jota ensimmäisen kerran vietettiin vuonna 1988. Alkuvuosina Ylläs Soikoon! oli hyvin konserttipainotteinen. Ylläsjärvellä oli silloin suuri liikuntahalli, johon mahtui paljon väkeä, myös Äkäshotelli, Ylläskaltio ja Riemuliiteri toimivat estradeina. Katri-Helena, Matti ja Teppo, Juice Leskinen, Topi Sorskoski ja Reijo Taipale sekä muut tähdet vetivät toimivat vetonauloina. Pienet ja tunnelmalliset tilaisuudet ovat myös kuuluneet tapahtumaan olennaisena osana. Ensimmäiset kymmenen vuotta niissä yhtenä esiintyjänä oli Harri Marstio, josta oli jo tulossa tapahtumalle varsinainen maskotti, kunnes hän päätti pitää taukoa seuraavat kymmenen vuotta, etteivät ihmiset kyllästy häneen. Harri oli sitten mukana taas kun vietettiin 20-vuotisjuhlia. Suosittuja tilaisuuksia ovat olleet veteraaniesiintyjien nimikkokonsertit, joissa he laulujen ohella ovat kertoneet uransa vaiheista. Pirkko Mannola, Rauni Pekkala, Annikki Tähti, Marjatta Leppänen ja Markus Allan mainittakoon esimerkkeinä näistä hienoista taiteilijoista. SMORK-KILPAILUT Koko ajan Ylläs Soikoossa myös tanssittiin. Alkuaikojen taiteellinen johtaja, Ilpo Hakasalo yllytti järjestämään tanssiorkestereille SM-kilpaillut muun ohjelman oheen. Ensimmäinen SMORK-voittaja valittiinkin jo vuonna 1990. Jyväskyläläinen Petoman-yhtye otti silloin voiton ja aloitti varsin
• Liike avattu: Helsingintie 11, Salo Avoinna ti ja ke klo 13-17, to klo 13-19, kk:n 2. la klo 10-14 Asiantuntevaa ja asiakaslähtöistä palvelua • Varastossa tuhansia kenkiä ja satoja malleja! • Valikoimissa myös huolto- ja oheistuotteet! • Tilaa tuotteita suoraan verkkokaupastamme! • Oma maahantuonti, kymmeniä toimittajia Korsuorkesteri ja Pirkko Mannola Ylläksen ulkoilmanäyttämöllä. tasokkaan voittajien sarjan. Petoman tunnettiin viime vuosiin asti Katri-Helenan orkesterina. Kilpailusta nousi kahdenkymmenen vuoden aikana maineeseen hienoja orkestereita, kuten Korsuorkesteri, Seinäruusut ja Horizone. Muutaman vuoden ajan voittajat pääsivät jopa television Kesäillan valssin vakio-orkesteriksi. Sieltä uralleen saivat nostetta Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit, Unelmavävyt, Varjokuva ja Nelinpeli. Voittajista viimeisimmät, Voimaorkesteri, In The Mood ja Norolan pojat keikkailevat edelleen, joskin kokoonpanot ovat kisan jälkeen jossain määrin muuttuneet. SMORK oli siinä mielessä erityinen kilpailu, että se toimi samalla bändien kouluttajana. Jo karsinnoissa oli mukana tuomaristo, joka antoi muusikoille arvokasta palautetta heidän soitostaan. Kesän loppukilpailuihin saapuikin aina karsintojen tasostaan huomattavasti parantaneita bändejä. Yhtenä osana kilpailua oli rytmikoe, jota varten kilpailijoille lähetettiin harjoittelua varten esimerkkinuotit kullekin vuodelle valituista rytmeistä. Myös vierailevan solistin säestäminen kuului kilpailuun. Tuomariston puheenjohtajana toimi lähes koko kahdenkymmenen vuoden ajan kaikkien tuntema muusikko Martti Metsäketo. Tanssiorkestereiden SM- kilpailut loppuivat vuoteen 2009, kun uusia tanssiorkestereita alkoi olla entistä vaikeampi saada mukaan. Aikaisempia voittajia on kuitenkin tapana kutsua mukaan kesätapahtuman esiintyjiksi. Tänä vuonna Varjokuva on paikalla koko viikonlopun. Vuosien mittaan huomattiin, että parhaiten väkeä vetävät tanssit. Niiden osuutta ohjelmistossa on lisätty, ja Ylläs Soikoon! onkin tänä päivänä ehdottomasti tans- sinystävien tapahtuma ja varmasti näin on myös jatkossa. Konsertteja on ohjelmistossa edelleen ja tarjontaa riittää muillekin, mutta tanssijat ovat pääosassa. Kuolemattomat tähdet, Reino Helismaa ja Tapio Rautavaara ovat vuodesta toiseen Ylläs Soikoon! -tapahtumassa mukana lauluineen, jotka eivät toivottavasti koskaan häivy suomalaisten muistista eivätkä suomalaisilta tanssilavoilta. • Kierrämme myös eri tanssipaikolla tai -tapahtumissa myymässä. Katso myyntipaikat verkkosivustoltamme! Lisätiedot 04 0 9 5 2 3 3 4 1 / i n f o @ t a n s s i v a e n k e l i . f i w w w. t a n s s i v a e n ke l i . f i Monipuolisin iskelmä ja paras pop Tanssiorkestereiden Suomen Mestarit 1990 Petoman 1991 Jari Koivisto & Kasmir 1992 Mestari Orikanto 1993 Mikko Salmela & Cocktail 1994 Korsuorkesteri 1995 Sylvia 1996 Magnet 1997 Iluusio 1998 Nokiset 1999 Seinäruusut 2000 Horizone 2001 Sigma 2002 Varjokuva 2003 Teemu Harjukari ja Taivaanrannanmaalarit 2004 Unelmavävyt 2005 Varjokuva 2006 Nelipeli 2007 Voimaorkesteri 2008 In The Mood 2009 Norolan pojat Tampere EteläPirkanmaa 107,8 96,7 Ylä-Pirkanmaa Ikaalinen ja Hämeenkyrö Kankaanpään seutu 106,1 96,3 106,7 Parkanon seutu Hämeenlinna 91,7 88,8 WWW.SUOMIVIIHDE.FI 37
• SUSEL TAPAHTUMAT Suomen Seuratanssiliitto Monenlaista toimintaa ry • SUSEL Tanssiristeily www.susel.fi • Sinustako Seuratanssinohjaaja? • Maineteko-tunnustuspalkintoja jaossa • Seinäjoella tanssitaan jälleen heinäkuussa SUSEL Tanssiristeily Kevään tanssiristeily seilattiin 6.-7.4.2014 Viking Gracella ja koko laiva oli täyteen lastattu tanssivilla ihmisillä. Mahtavat orkesterit viihdyttivät tanssikansaa ja Susel levytanssejakin oli tarjolla. Tanssikurssit vetivät laivan tanssilattiat pullolleen innokkaita tanssiristeilijöitä. ( kuva 000712 ) Erityishienoa oli saada risteilyn kohokohdaksi seuratanssin historiasta luennoimaan Maarit Niiniluoto. ---”SOIDESSA TANGON JA LOISTEESSA KUUN...” Kun ensimmäiset tanssilavat rakennettiin, elettiin Suomessa iloista 1920-lukua ja ensimmäistä itsellistä vuosikymmentä, iskusävelmien ja paritanssin aikaa. Tuo ilo keskeytyi sotavuosien pitkään tanssikieltoon 1939-48, jonka jälkeen Suomi joutui tanssilavahurmoksen ja tangokuumeen valtaan. Pyöreät paviljongit, tuoksuvat mänty- ja koivuparketit, yhä elävät pusutunnelit, maisemat ja luonnonkauneus, kaikki jäsentyi vuosikymmenien aikana lavojen ja seurojentalojen ympärillä pitkäksi kulttuuriseksi ketjuksi, jota voi edelleenkin 2000-luvulla kutsua suomalaiseksi tanssilavaromantiikaksi. Viihteen historioitsija, kirjailija Maarit Niiniluoto luennoi musiikkinäyttein aidosta suomalaisesta lavakulttuurista 1920-luvulta 2000-luvulle tanssiristeilyn kunniaksi maanantaina 7.4.2014 Viking Grace-laivalla. Sinustako Seuratanssinohjaaja? Susel:n toimesta järjestetään valtakunnallista perus- ja jatkotason ohjaajakoulutusta seura- ja lavatansseista sekä erilaisia teema- ja päivityskoulutuksia. Susel seuratanssiohjaajakoulutus taso 1 alkaa jälleen Joensuussa 23.-27.6.2014 - ilmoittaudu mukaan viimeistään 31.5. Koulutuksessa keskitytään henkilökohtaisten tanssitaitojen kehittämiseen reilussa kymmenessä seuratanssilajissa käymällä läpi niiden perustekniikkaa ja kuvioita. Vienti ja seuraamistaitojen kehittäminen on avainroolissa. Pääpaino on viidessä perustanssissa, joiden lajitaitoa syvennetään monialaisesti. Lisäksi koulutuksessa käydään läpi tanssimusiikin perusteet ja perusasioita musiikkiin tanssimisesta sekä tutustutaan ohjaamisen perusteisiin. Tarkemmat tiedot löytyvät Susel nettisivustolta. www.susel.fi 38 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014
• Maineteko-tunnustuspalkintoja jaossa Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry myöntää Maineteko-palkintoja tunnustuksena seuratanssikulttuurin edistämisestä. Tunnustuspalkinnon ovat tähän mennessä saaneet mm. Liisa Kontturi-Paasikko, Juhani Tahvanainen, Sari&Jari Aaltonen. Kaikki Maineteko-palkitut ovat tunnustuspalkintonsa todella ansainneet! Jo kahtena keväänä on myönnetty kouluvuoden tanssiva koulu Maineteko-palkinto. Tämän kevään palkittava koulu on juuri haussa. Onko juuri Sinun tai lapsesi koulussa tempaistu kaikki mukaan seuratanssimaailmaan? Vielä ehtii ehdottaa seuratanssin parissa ansioitunutta koulua!! Kuka palkitaan seuraavaksi? Mikä koulu saa tänä keväänä tunnustuspalkinnon? http://www.susel.fi/maineteko.php Seinäjoella tanssitaan jälleen heinäkuussa Edellisten vuosien tapaan Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry on mukana Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Susel tanssikurssit Seinäjoen lukiolla ovat tarjolla 10.-12.7.2014 kaikille tanssin ystäville. Aloitamme alkeista eli voit tulla mukaan, vaikka et olisi aiemmin tanssinut askeltakaan! Tunneille ei tarvitse etukäteen ilmoittautua ja voit tulla yksin kaksin tai isommallakin porukalla. Tanssikursseilla lajeina mm. Suomalainen Tango, Vanha Tango, Hidas Valssi, Cha Cha. Lukion kursseille pääset mukaan pikkurahalla ja Tangokadulla on tarjolla maksuttomia tanssitunteja. Tutki ohjelma ja tule rohkeasti mukaan! Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry SUSEL on valtakunnallinen seuratanssia ja tanssikulttuuria vaaliva ja kehittävä yhdistys, jolla on lähes 60 jäsenseuraa ympäri maan. Katso netistä lähin tanssiseura ja tule mukaan tanssimaan! Sinustako seuratanssiohjaaja? Uusi perusohjaajakoulutus taso I alkaa 23.-27.6.2014 Joensuussa. Ilmoittautumiset 31.5. mennessä. Perusohjaajakoulutus antaa eväät yli kymmenen lajin alkeistason ohjaukseen. Lisäksi koulutuksessa keskitytään ohjaajien oman tanssitaidon syventämiseen, annetaan tärkeää perustietoa seuratanssimusiikista ja suomalaisen lavatanssin kehitysvaiheista sekä ohjaamiseen liittyvistä velvoitteista. Koulutukseen voivat osallistua SUSEL-jäsenseurojen jäsenet. SUSEL Seinäjoen Tangomarkkinoilla 10.-12.7. SUSEL esittäytyy, jakaa tietoa tanssiseuroista ja harrastusmahdollisuuksista sekä tietenkin järjestää aikaisempien vuosien tapaan tanssikursseja! Tanssikursseilla lajeina mm. Suomalainen Tango, Wanha Tango, Hidas Valssi ja Cha Cha. Tasoina alkeet ja alkeisjatko. Tule mukaan kursseille, vaikka et olisi tanssinut vielä askeltakaan! Tutustu toimintaan, jäsenseuroihin, etuihin ja koulutuksiin www.susel.fi SUSEL ry on myös facebookissa. Susel-kalenteri Parhaat tanssitapahtumat netissä. I T S Ä E L ET K Ä L L I V LE 17.8. – . 5 1 I R I E TA NSSI L LEIRILAJEINA JIVE, HIDAS VALSSI, RUMBA JA CHA CHA! Tasovaihtoehtoina startti-, perus-, plustai edistyneitten ryhmä. Ryhmiä ohjaavat upeat tanssiparit Pirjo ja Tommi Koivula, Anna ja Mika Väisänen, Kati ja Joonas Kainulainen sekä Sari ja Jari Aaltonen. Maria Ylönen opettaa kuubalaisia tansseja jo pitempään tanssia harrastaneille (Ryhmä 5). Pysy mukana seuratanssimaailman tapahtumissa! Lisätiedot, hinnat ja ilmoittautuminen: WWW.NASTAT.NET. * kannattaa seurata Susel-kalenteria susel.fi sivustolla, sieltä löydät jäsenseurojen ja yhteistyötahojen parhaat tanssitapahtumat - tutki ja osallistu! LEIRIMAJOITUS KYLPYLÄHOTELLI LEVITUNTURISSA, 2 VRK (PE–SU) Kahden hengen huone 88 €/henkilö Majoitus sisältää aamiaisen, aamuuinnin, sisäänpääsyn Elämyskylpylään ja sisäänpääsyn iltaravintolaan: tanssit ja karaokea * voimassa olevalla Susel-jäsenkortilla pääset hyödyntämään jäsenetuja. Tutustu jäsenetupaikkoihin ja käytä edut hyödyksesi! * jäsenseuroille ja seurojen jäsenille lähetetyt tiedotteet vapaasti luettavissa susel.fi sivustolla * klikkaa ja tykkää Susel-Facebook sivua ja saat infot tuoreeltaan: www.susel.fi Majoitusvaraukset: Hotelli@hotellilevitunturi.fi. LEVINTIE 1590 99130 SIRKKA PUH. (016) 646 301 www.hotellilevituntur i.fi WWW.SUOMIVIIHDE.FI 39
• TANSSI MIETISKELIN SITÄ, ETTÄ Kuinka vanha tanssi oikein on? Eräs tutkimus käsitteli tanssia viestintämuotona ja lopputiivistelmä oli että yksi tanssi kertoo ihmisestä enemmän kuin tuhat sanaa. Tämä johtaa pitkälle pystyihmislajimme kehityshistoriTEKSTI: KALEVI LYSTIMÄKI / TANSSIKUVAT: JAANA VUORENPÄÄ aan! J os peilaamme asiaa analogisesti lapsen kehityskaareen mahdollisuuksia. Olemmeko silloin jo tuhon partaalla? Ajantasainen johtopäätös on se että heitetään murheet mäkeen niin todetaan että juuri seisomaan oppinut lapsi joka ei vielä kunnolla puhu, alkaa tanssia välittömästi rytmimu- ja päivitetään oma käyttöjärjestelmämme nykypäivään tanssien. siikkia kuullessaan. Tästä voitaisiin päätellä että tanssi kehittyi Hyvää alkavaa lavatanssikautta kaikille tanssijoille! samoihin aikoihin kielen kanssa aikakautena jolloin liikkuminen kahdella jalalla alkoi jo sujua. Silloin nimittäin metsät alkoivat Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry hävitä Afrikasta ja kiipeilytaidoilla ei ollut enää käyttöä. Se peKalevi Lystimäki lasti lajin. puheenjohtaja Tanssissa ei ole mitään ihmeellistä jos vertaamme ihmistä vaikka metsälintuihin jotka tanssivat keväällä sekä ilmassa että puussa parivalintoja tehdessään. Luonto käyttää konstruktioissaan monia samoja suunnittelun elementtejä eri lajeihin soveltuvasti. Englannissa tutkittiin ihmisen parivalintaa ja todettiin että tanssi johtaa parhaaseen lopputulokseen. Näinhän ovat vanhempamme ja esivanhempamme pääsääntöisesti aina tehneet. Ihmiskunnan kymmeniä tuhansia vuosia vanhaa lajikäyttäytymistä kuitenkin uhkaa mm. nuorten harrastama sixpac-valinta, kokeilut sekä turkulaisten tutkijoiden saama tulos siitä että ehkäisypilleriä käyttävä nainen valitsee parikseen väärän miehen. Monet tekijät uhkaavat siis onnellisen elämämme eväitä.Toiseen suuntaan vaikuttaviakin tekijöitä on. Epäonnistunut valinta kyllä nykyään korvataan herkästi toisella. Täytyy toivoa että tämä lottoaminen parantaa tulosta, vaikka näin yritetään korvata geeneihin pitkien aikojen kuluessa hioutunut ja kirjoitettu optimoitu toiminto korvikkeella. Lotossa kun voittaa harvoin. Toisaalta pohdinta rasittaa jo. Mikä sitten on se tulevaisuuden ihminen jolle on alkiosolujen avulla kasvatettu uusi sydän, maksa, munuaiset, osa aivoista ja parannettu myös suvun jatkamisen 40 SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014
• LIPERIN LAVATANSSIJAT 10 vuotta tanssin huumaa Kohti Liperiä käy tanssikansan tie kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. Silloin Liperin lavatanssijat juhlii 10vuotista taivaltaa Humpan SM-kisojen merkeissä. Koulukeskuksen salissa kisaillaan humpan, jenkan ja bluessin tahdeissa . TEKSTI JA KUVAT: JORMA SIITONEN ”Meillä on ollut niin mahtava tää tanssiporukka jo kahden vuoden ajan ja täällä on tosi paljon innostunutta tanssiväkeä. Rupesi tuntumaan siltä, että voitaisiin tehdä ihan omana tätä juttua”. Näin kuvaili liperin lavatanssijoiden puheenjohtaja pirjo kettunen syntyjä syviä vuonna 2004. Kuinka tästä on selvitty. Katsaus menneeseen. jäsenistölleen monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, järjestää tutustumismatkoja eri tanssipaikkoihin, kierrellä lavatanssikisoja, tehdä teatterija risteilymatkoja sekä edistää talkooperinnettä. Keskeisellä sijalla on ollut lavatanssikulttuurin edistäminen ja tanssiliikunnallisten harrastusmahdollisuuksien luominen kaikille ihmisille. KULTTUURIA, KULTTUURIA HUMPPAA, HUMPPAA JEE lislehti seuran toimintaa vuosia sitten. Tähän toteamukseen tiivistyy hyvin seuran henki. Iloisella ja avoimella mielellä on tapahtumia järjestetty keskimäärin 150 tilaisuutta vuosittain. Tänäkin vuonna humpan sm-kisoja järjestetään samalla hengellä jo seitsemännen kerran. Parina edellisenä vuonna järjestettiin humpan SM-kisoja myös lumella . Niissä yllätysnumerona oli umpilumihumppa. Seuran perustehtäväksi muo- ”Lavatanssijoilla jalka kevyt TANSSITAITOA toiltiin 10 vuotta sitten tarjota ja mieli pirteä” otsikoi paikal- KAIKENIKÄISILLE Liperi on pieni paikkakunta joensuun kupeessa. Siitä huolimatta jäsenmäärä (200 )on pysynyt korkeana. Alun perin tavoitteena oli n. 50 aktiivijäsenen saaminen vuosittain. Toisin kävi. Talvisin järjestetyillä tanssikursseilla on ollut enimmillään 144 innokasta harrastajaa illassa. Vielä 10 vuoden jälkeenkin mukana on samoja henkilöitä kuin seuran ensimmäisinä vuosina. Kun tanssikipinä iskee, se pitää ihmiset mukana vuodesta toiseen. Varsinkin miehet ovat olleet hyvin aktiivisesti mukana niin lavatanssi- kuin senioritanssipuolella. TALKOOTYÖSTÄ VOIMAA Umpihankitanssi hikeä ja naurua Liperin lavatanssijoiden seuratyössä talkooperinteen säilyttäminen ja sen aatteen siirtäminen seuraaville sukupolville on ollut se kantava voima, joka mahdollistaa monien tilaisuuksien järjestämisen. Jos joku kuvitteli, että tanssiseura opettaa vain tanssimaan, niin erehtyy. Talvikautena lähes joka ilta on jotain tapahtumaa, johon talkoolaisia on tarvittu. Se on monelle henkisesti vapauttavaa päästä irti arjen rutiineista ja nähdä toisia sa- : Iloista humputtelua v 2009 manhenkisiä ihmisiä. Näkyvimpiä tapahtumia vuosien varrelta humppakisojen lisäksi ovat olleet jouluaaton kynttiläkuja liperin keskustassa, kevätkirmaus, äitienpäiväjuhlat, lauantaitanssit joensuun keskustassa, synttärijuhlat jurvasen navetan vintillä, karaoken sm humppalaulukisat sekä hyväntekeväisyysjuhlat. Jokaisessa tapahtumassa on ollut useita kymmeniä talkoolaisia mukana järjestelytehtävissä. Lukuisat retket vuosittain. Näistä mieleenpainuvimpia ovat olleet Ylläs soikoon -tapahtumat, tvohjelmiin osallistuminen Helsingissä ja laivaristeilyt sekä Tallinnaan että Tukholmaan. Talkootyö kokonaisuudessaan on sitä näkymätöntä, mutta virkistävää puurtamista yhteisön eteen. PYYTEETÖNTÄ TYÖTÄ IHMISTEN ETEEN Lilat on ollut mukana alusta saakka suomen seuratanssiliiton – SUSELin toiminnassa toimien sekä liiton hallituk- sessa että tanssiohjaajina laivaristeilyillä ja Seinäjoen Tangomarkkinat -tapahtumassa. Seuratanssiohjaajien kouluttaminen yhteistyössä suselin kanssa on tuonut itä-suomeen lukuisia tanssin opettajia ja ohjaajia ja mahdollistanut näin ihmisten tanssitaidon kehittymisen alueella. Kesälavoilla työ näkyy hyvin. Kun 1990-luvulla oli harvinaista nähdä kädenalitanssijoita lattialla, nyt niitä saattaa olla enemmistö, kun siihen sopivaa musiikkia soitetaan. Myöskin tanssilajikirjo on kehittynyt tango, foksi, valssi, humppa nelijaosta. Mukaan on tullut lattarit ja rockswingtanssit, erilaiset tangoversiot (wanhatango, argentiinalainen tango) ja lukuisat humppa-, jenkka-, polkkavariaatiot. Mukana pysyminen edellyttää seuran ohjaajilta jatkuvaa kouluttautumista ja erikoistumista johonkin lajiin. Lilat on ollut tästä syystä aktiivisti mukana lavatanssin SM-kisoissa koko toimintansa ajan. Tanssi pitää mielen virkeänä ja naaman virneessä. West Coast Swing Summer Fun 24-27.7.2014 Porissa Ryan USA Marina RUS Rake FIN Hanna FIN Tanssikengät Pohjois-Suomessa myy WILLA DANCE villahytonen@co.inet.fi Jussi 0400-753875 Arja 040-7182095 www.wcspori.com w w w. t a n s s i t a i v a s . n e t http://willadance.fi WWW.SUOMIVIIHDE.FI 41
• TANSSI n a n e l e H a p p Hum matkalla tanssinopettajaksi Morienttes ja tervetuloa matkaan lukemaan mitä kaikkea tanssinopettajaksi opiskeleva tyttölapsi matkallaan näkee ja kokee, ihmettelee sekä oivaltaa. Vuan kenenkäs kelekkaan oletkaan hyppeemässä!? Olen siis Tiia Ryynänen lupsakka savolainen, joka tällä hetkellä kuluttaa tanssitöppösiään Oulussa. Muutama vuosi sitten muuttokuorman kanssa matkustin tuolta Savon syrämmestä opettelemaan tänne Känkky kaupunkiin ookko nää -murretta. Olin saanut paikan Oulun yliopistosta lukemaan logopediaa. Aikaisemmat hommat puusepän työssä puuduttivat. Tehdastyössä huomasin, että minut on luotu liikkumaan ja palo työskentelemään ihmisten pariin kasvoi. TIIAN Erilainen kevät Näin vähän en ole tanssinut vuosiin tai ylipäätään liikkunut kuin tänä keväänä. Muutama vuosi takaperin kun katselin kuolemaa silmästä silmään, niin sen jälkeen on tällä tytöllä vauhtia ” On menty piisannut. On menty tukka putkella, tukka putkella, sukka syylärissä ja hamesukka syylärissä kangas oven välissä. Sitä jäi ja hamekangas aikoinaan paljosta paitsi ja oven välissä. niin alkoi armoton unelmien juokseminen kiinni. PaljosSitä jäi ta paitsi jääneenä sitä rakasti aikoinaan liikuntaa. Mikä ihana tunne paljosta paitsi kun hiki virtaa. Voi tehdä ja niin alkoi asioita. Liikkua rajoitteetta. Nautin sydämeni kyllyydesarmoton tä kun vain sain tehdä mitä unelmien rakastin. juokseminen Aina ei voi elämä olla ruukiinni.” suilla tanssimista niin tanssitaan sitten niillä ruusun piikeillä välillä. Minun treeVaan ehei, kyllä tämä kevät naamiseni ei aivan varmason opettanut että en tiedä ti pysynyt alkuun tarpeeksi todellakaan tarpeeksi, täs- peruskestävyys alueella ja miten kroppa olisikaan saatäkään. että miten muka voisin liikkua liikaa? Olin myös kuvitellut, että tiedän, jos en paljoa niin ainakin kohtuullisesti ravinnosta, liikunnasta ja levosta. Uusi tanssileiri kesällä 2014! KESÄ 2014! tanssileiri HUIPPUOPETUS Kati & Jones Kainulainen Susa Matson e Juhlakiertueemm ! illa va on vertaansa ‘‘ a Katso kesan ohjeelm ja nettisivuiltamm liity seuraan. Sari & Jari Aaltonen Tule yksin tai kaksin, kun sinulle sopii! www.tanssikurssit.fi suomen media&action SUOMIVIIHDE NETTIEXTRA 2/2014 20 auurtavaa Ura KURSSITASOT ALKEET & JATKO nssiopet rita u pa jo kaksi vuo sta Antti Törmänen 42 nut tarpeeksi lepoa. Päivät menivät koulussa tanssien, illat usein treenaten. Samaan aikaan mahdollisesti loppu vapaa aika oli vähän toista koulua ja tietenkin töi- ” On myös ollut mahtava huomata, että pitkien taukojen jälkeen kun on vähän käynyt tanssimassa ei ne taidot minnekään häviä. Paremminkin vain kehittyy. Hitaasti mutta varmasti. ” tä. Töitähän on pakko tehdä jos opiskelija syödä meinaa. Sitä voi sitten kysyä, että Tanssikoulun ennen näkemätön v ymmentä! sik O lin ajatellut vahvasti naputtelevani kevääseen mennessä kandin ja tanssivani siihen malliin, että olisi mahdollista lähteä kesäksi Ruotsiin vaihtoon tanssimaan kolmeksi kuukaudeksi. Siinä sivussa oli tarkoitus päästä maistamaan opettamista Tanssikoulu Aaltosilla. Ja kuinkas kävikään? En ole tehnyt noista mitään. En mitään. Tämän kevään olen opetellut aivan muuta. Nimittäin malttia. Ajatusmaailmaani on ruuvattu taas kerta heitolla avarammaksi. Mikä on terveellinen määrä liikuntaa? Ylikunto, lisämunuainen, kilpirauhanen. Siinä on kysymys ja liuta sano-ja joiden ympärillä itse olen tämän kevään pyörinyt. Olin itse sokeutunut ja toitottanut itselleni, että kyllä, liikunta on se mikä auttaa vaivaan kuin vaivaan. Tai missä kohti lepäsin. Koska minähän vain rakastin tehdä kaikkea koska pystyin! Mitä tämä kevät on sitten opettanut? Olen oppinut kuuntelemaan kehoa ja sanomaan monelle asialle ei. Nöyryyttä. Luultavasti oppinut elämästä huimasti enemmän kuin istumalla koulunpenkillä sillä arvot ja asenteet ovat olleet monta kertaa pohdinnan keskellä. On myös ollut mahtava huomata, että pitkien taukojen jälkeen kun on vähän käynyt tanssimassa ei ne taidot minnekään häviä. Paremminkin vain kehittyy. Hitaasti mutta varmasti. Joten en voi kuin tuumata: Kuunnelkaa kehoanne. Rakastakaa liikuntaa, eläkää sata lasissa ja nauttikaa joka ikisestä hetkestä, mutta muistakaa tärkein L-E-P-O. Kiire oli minulle ennen elä-mäntapa ja täyteen buukattu kalenteri kertoi, että olen tehokas. Nyt sekin on muut-tunut. Olen tehokas myös silloin kun en tee mitään sillä siitä kroppa kiittää, joten muistathan seuraavan: Oikea aika rentoutumiseen on silloin, kun sinulla ei ole aikaa siihen. — Sidney J. Harris Täytyy sanoa, että on mahtava huomata, että kesä kolkuttaa jo aivan nurkan takana. Kesälavat aukeavat hiljalleen ja talven aikana opeteltuja taitoja pääsee todella testaamaan lavoille. Nautinnollista tanssi kesää jokaiselle. Tämä tyttö jatkaa toipumista mutta kesän aikana lavoilla ja leireillä tavataan! Hymyillään kun tavataan.
• Tanssikurssit tarinoi Mitä ei-tanssija ajattelee lavatansseista? Lavatansseja harrastavat ainoastaan iäkkäät ihmiset. Niihin ei mennä yksin, vaan oman parin kanssa, jos haluaa ihan oikeasti päästä tanssimaan. Tai näin minä ainakin luulin, ennen kuin pääsin työni kautta tutustumaan paremmin lavatanssin maailmaan. Lapsuuden lavatanssimuistot Olen 28-vuotias tietotekniikan insinööri ja webdesigner ja suoritan tällä hetkellä työkokeilua Suomen Media & Actionilla. En osaa tanssia, enkä ole koskaan harrastanut tanssimista, mutta olen lapsena päässyt usein vanhempieni mukana tanssilavoille. Vanhempani harrastavat lavatansseja edelleen. Lapsuuden positiivisista kokemuksista huolimatta olen yhdistänyt lavatansseihin paljon negatiivisia mielikuvia: huono musiikki, ahtaus, kuumuus ja oikean tanssilajin valinnan vaikeus. Näin muutamia mainitakseni. Romantikkona mieleeni on kuitenkin jäänyt myös upeat kesäillan auringonlaskut, yhdessäolo, rakkauslaulut ja tanssilavoilla aina vallinnut iloinen, kepeä tunnelma. Ensimmäinen kosketus tanssiin häävalssikursseilla Häävalssia varten olen käynyt puolisoni kanssa muutaman tunnin kestoisessa tanssiopetuksessa, enkä pitänyt siitä yhtään. Opetuksesta puuttui täysin kaipaamani ilo ja rentous, minkä vuoksi tanssista meinasi tulla pelkkää suorittamista. Opettaja tietysti halusi, että elämämme tärkein tanssi sujuisi moitteetta, mutta ensikokemukseni tanssin opetuksesta oli kamala. Olen yllättynyt, kuinka paljon nuoret ihmiset käyvät lavatansseissa ja kuinka moni uskaltautuu sinne yksin, ilman omaa paria. Työkokeilun kautta olen kuitenkin saanut huomata, että tanssikursseja järjestetään myös ihanan sydämellisessä hengessä – vahvalla ammattitaidolla, mutta silti iloisella ja energisellä otteella. Olen myös oppinut, että sylitanssi tarkoittaa lavatansseissa jotain ihan muuta kuin eroottista tanssia ja ettei kädenali-tanssin tarvitse olla pelkkää ympäri pyörähtelyä. Uusia näkökulmia Työkokeilun myötä olen oppinut arvostamaan lavatanssiharrastusta enemmän. Olen oppinut, että se on monelle intohimoinen harrastus, eikä vain asia, jota tehdään silloin tällöin. Palstan takana Suomen Media & Action Emme ehkä osaa vielä tanssia, mutta voisimme joko pyytää vanhempiani opettamaan meille perusaskeleita, tai osallistua jollekin tanssikurssille. Oikean tanssilajin valinnan vaikeus myös hieman hirvittää, mutta tietääkseni siihenkin on olemassa jotain kursseja. Kesällä kenties lavatansseihin ihka ensimmäistä kertaa? Toisaalta kyllä uskon, ettei ketään taitaisi kiinnostaa miten oikein tai väärin me tanssisimme - tanssilavalla ollaan pitämässä hauskaa! Veera Tuija Niina Ella Työkokeilun aikaansaamat näkemysmuutokset yhdistettynä lapsuuteni positiivisiin mielikuviin, ovat herätelleet minussa ajatusta, että saattaisin uskaltautua tänä kesänä oman puolisoni kanssa lava- Olen turkulainen kolmikymppinen lavatansseja rakastava AD. Teen toimistolla printtejä julisteista esitteisiin, visuaalisia ilmeitä, logoja, lehtimainoksia, sähköistä markkinointia ja nettisivuja. Tällä hetkellä opiskelen oppisopimuksella web designerin ammattitutkintoa. Olen toimiston pomo ja seikkailunhaluinen tradenomi. Uskon vakaasti koulutuksen voimaan. Olen itsekin opiskellut yrittäjän oppisopimuksella pari tutkintoa graafiselta alalta. Turun Oppisopimustoimisto valitsikin meidät vuoden 2013 oppisopimustyönantajaksi. TEKSTI: JAANA RANTALA | KUVAT: YLÄKUVA JAANA VUORENPÄÄ • SUOMEN MEDIA & ACTIONIN TYTÖT TIMO MÄKIPÄÄ tansseihin. Olen porukan hauskin punapää ja kahden teini-ikäisen tytön äiti. Ammatteja tähän ikään mennessä on ehtinyt kertyä muutamia, mutta tällä hetkellä opiskelen alaan liittyen oppisopimuksella ulkoasun toteuttajaksi. Töissä vastuualueeni kasvavat pelottavaa vauhtia päivä päivältä Olen toimiston nuorin vesa ja vastaan pääasiassa TanssiPuodista ja osittain tapahtumatuotannosta. Minullakin on juuri alkanut oppisopimus, jolla opiskelen merkonomiksi työn ohessa. Opiskeluni on ihan alkumetreillä ja nyt jo huomaan koulutuksen tuomia hyötyjä työssäni. WWW.SUOMIVIIHDE.FI 43
• E A S T W AY L i v e Y L P E Ä N Ä E S I T T Ä Ä : E A S T W AY L I V E & E K T Y R Y P R O U D LY P R E S E N T KLR 10 v. Kantasatama 2 4 . - 26 .7. 20 14 Torstai 24.7.2014. Klo 18-02 Vesa-Matti Loiri, Lauri Tähkä, L E P PÄVA A R A N U R H E I L U P U I S T O S S A 6 . -7. 6 . 2 0 1 4 Jukka Poika & Haukiputaan Mieskuoro Liput toimituskuluineen ennakkoon39€ / portilta 45€. Ikäraja K-18 Perjantai 25.7.2014. Klo 18-03 Jari Sillanpää, Juha Tapio, Yö, Bat & Ryyd, Ressu & Jussi Liput toimituskuluineen ennakkoon39€ / portilta 45€. Ikäraja K-18 Lauantai 26.7.2014. Klo 17-03 Jenni Vartiainen, Popeda, Suvi Teräsniska, Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, Neljänsuora, Elias Kaskinen & Päivän Sankarit Liput toimituskuluineen ennakkoon 39€ / portilta 45€. Ikäraja K-18 Vip-paketit 109€ + alv 24%/hlö/pvä Myynti ja tiedustelut: vip@menolippu.fi tai puh. 010 841 4185 meripaiva-areena.fi (matkapuhelimesta 8,28snt/puh + 17,04snt/min. Lankapuhelimesta 8,28snt/puh + 5,95snt/min.) L a h de n YÖT H a m i na n Y Ö Bastion 13.6.2014 Linja-autoaseman alue 9.–12. HEINÄKUUTA 2014. HUOM! Perhelippu toimituskuluineen ennakkoon 119€, ovelta 139€ Keskiviikko 9.7., kello 18.00-02.00 Liput toimituskuluineen 39 €. Juhla-alueella on A-oikeudet. Ikäraja K 18 v. ( yhden päivän lippu, 2 aikuista + 2 alle 15 v. lasta) Jari Sillanpää, Suvi Teräsniska Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani Torstai 10.7., kello 18.00-02.00 Liput toimituskuluineen 39 €. Juhla-alueella on A-oikeudet. Ikäraja K 18 v. Popeda, Juha Tapio, Haloo Helsinki! Perjantai 11.7., kello 17.00–02.00 Perjantai 13. kesäkuuta 2014, klo 18-02 Tapahtuma on ikärajaton, Kentällä on rajattu anniskelualue K-18. CHEEK Jari Sillanpää Popeda Liput toimituskuluineen 39 €. Juhla-alueella on A-oikeudet. Ikäraja K 18 v. E-Type (SWE) E-Rotic (GER) Basic Element klo 20 (SWE) Bat&Ryyd, Ressu & Jussi, Jannika B Lauantai 12.7., kello 17.00–02.00 Liput toimituskuluineen 39 €. Juhla-alueella on A-oikeudet. Ikäraja K 18 v. J. Karjalainen, Paula Koivuniemi Neljänsuora, Jukka Poika Elias Kaskinen & Päivän Sankarit 2 päivän lippu toimituskuluineen ennakkoon 69€, ovelta 79€ VIP-liput nyt myös myynnissä! kivenlahtirock.com Vip-liput 99€+alv 24% (yht. 122,76€) VIP Myynti ja Tiedustelut: vip@menolippu.fi /010 841 4185 Lipunmyynti: Matkapuhelimesta 8,28snt/puh + 17,04snt/min. Lankapuhelimesta 8,28snt/puh + 5,95snt/min. Menolippu, Lippupiste ja Tiketti www.lahdenyot.com www.kesafestarit.fi klo 22 klo 24 Peruslippu toimituskuluineen ennakkoon 39 € / ovelta 45 € Priority-lippu toimituskuluineen ennakkoon 69 € / ovelta 75 € Perhelippu (2 aikuista + 2 enintään 15 v. lasta) toimituskuluineen ennakkoon 119 € www.kesafestarit.fi S-Etukortti TARJOUS! Peruslippu 36 Perhelippu 99 € € www.haminanyot.fi Hamina S-Market /info. Isoympyränkatu 15, 49400 Hamina Prisma Kotka/ info. Hakamäentie 1, 48400 kotka Sokos Kotka / info. Kauppakeskus Pasaati. Keskuskatu 8 a, 48100 Kotka Prisma Kouvola/ Info. Tommolankatu 9, 45130 Kouvola Voimassa oheisissa myyntipisteissä niin kauan kuin lippuja riittää. VARMISTA PÄÄSYSI KESÄN PARHAILLE FESTAREILLE! OSTA LIPPUSI ENNAKKOON! bluesrockin jättiläinen L appeen r a n na n YÖT Kauppatori 10.–12. 7. HEINÄKUUTA 2014. B en M iller B and M ELROSE B en G ranfelt B and (USA) KESÄINEN MUSIIKKIFESTIVAALI 2014 Ahvensalmen kenttä, KEMIJÄRVI 3.-6. heinäkuuta (FIN) Perjantai 4.7. Portit avataan klo 16.00 PAULA KOIVUNIEMI JARI SILLANPÄÄ (FIN) NELJÄNSUORA JARKKO HONKANEN & TAIGA Liput toimituskuluineen ennakkoon 39 €. Tapahtuma on ikärajaton. Ahvensalmen kentällä on rajattu anniskelualue K-18. Lauantai 5.7. Portit avataan klo 15.00 LAURI TÄHKÄ*EINI Torstai 10.7.klo 18.00-02.00 Pe 13.6.2014 OULU Raatin stadion Jari Sillanpää, Suvi Teräsniska Klo 16-24. Portit avataan klo 15.00. Liput toimituskuluineen ennakkoon 39 €. Liput toimituskuluineen alk. 39 €. Ikäraja K 18 v. Tapahtuma on ikärajaton. Ahvensalmen kentällä on rajattu anniskelualue K-18. YÖ, J.Karjalainen, Neljänsuora Kahden päivän (pe & la) lippu toimituskuluineen 59 € Elias Kaskinen &Päivän Sankarit käraja K 18 v. Liput toimituskuluineen alkaen 69 / 89€. AKI MIKKONEN & KORVABOOSTY Perjantai 11.7. klo 18.00-02.00 Liput toimituskuluineen alkaen 69 / 79 / 89€ kaisaniemen puisto & KAIHON KARAVAANI Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani Klo 17-24. Portit avataan klo 16.00. La 14.6.2014 helsinki NELJÄNSUORA TUURE KILPELÄINEN Liput toimituskuluineen alk. 39 €. Ikäraja K 18 v. Lauantai 12.7. klo 17.00–02.00 www.visitkemijarvi.fi VIP-liput 79 € + alv/pvä KUNNON YSÄRI-BILEET! VIP-Myynti ja tiedustelut: vip@menolippu.fi www.kemijarvenyot.fi Liput toimituskuluineen alk. 39 €. Ikäraja K 18 v. E-Type VIP Myynti ja Tiedustelut: vip @ menolippu.fi (SWE) E-Rotic (GER) Basic Element Bat&Ryyd, Ressu & Jussi, Jannika B www.lappeenrannanyot.com YHTEISTYÖSSÄ: www.kesafestarit.fi (SWE) S-Etukortti TARJOUS! Peruslippu 35 2 päivän lippu 55 € € Kemijärvi, S-market. Vapaudenkatu 4, 98100 Kemijärvi Rovaniemi, Prisma. Teollisuustie 2, 96320 Rovaniemi Sodankylä, S-market. Jäämerentie 8, 99600 Sodankylä Tarjous voimassa oheisissa myyntipisteissä niin kauan kuin lippuja riittää.